Lehma

Onko toista kertaa avioituvia?

192 viestiä aiheessa

Millaiset häät aiotte pitää? Onko aivan erilaiset kuin edelliset ja vietättekö jotenkin "matalammalla profiililla" ? Olisi mukava kuulla kaikkien muidenkin ajatuksia aiheesta. Oletteko itse olleet esim. tällaisissa häissä?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täysin samaa mieltä. Siis siitä ettei edellistä avioliittoa pidä hävetä/ pyytää anteeksi. Olen itse ollut aiemmin naimisissa, tuolloin oli talvihäät, 120 vierasta ja muutenkin kaikin puolin upeat häät. Siitä liitosta minulla on kaksi lasta.

Viime lauantaina minut ja rakkaani vihittiin ( hänelle ensimmäinen liitto). Häät oli pienet, vain 20 ihmistä. Pukuni oli oranssi, muutenkin se ja kulta olivat häiden värit. Kirkkovihkiminen kuitenkin. Häiden tyyli ei silti johtunut edellisestä avioliitosta, vaan enemmänkin siitä että nyt kustannettiin kaikki itse.

Alttarilla seistessäni tärkeintä oli tunne; vakaa, tyyni varmuus siitä että vierelläni seisoo se "oikea", mies jota TAHDON rakastaa. Kaikki muu oli toisarvoista, menneisyyttäkään ei sillä hetkellä ollut. Vain se onnellisuus ja rauha.

Vieraat ovaat jälkeenpäin kovasti kiitelleet ja kehuneet häiden tunnelmaa. Eli myös vieraat viihtyivät, ilman vertailua edelliseen.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tätä samaa hain omalla viestilläni, sinä puit se sanoiksi. Kiitos Linn!

Ekalla kertaa tehtiin "kaiken taiteen sääntöjen mukaan", nyt häät näyttivät meiltä ja koko päivän itsetarkoitus oli meidän vihkiminen, toistemme tahtominen.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Myös toista kertaa vihille menevänä( miehelle ensimmäinen) ensimmäiset häät olivat todellakin viimeisen päälle ohjekirjan mukaiset.Pitopalselua, hienoja tiloja, vieraita pitkälle toista sataa jne. Nyt heinäkuussa juhlittavat häämme ovat juuri meidän näköisemme, kirkko vihkiminen , hääjuhla omassa puutarhassamme ja vain ne ihmiset juhlimassa joitka todella haluamme olevan ikuistamassa tärkeää hetkeämme.Itse hoidetaan  tarjoilut ja valmistelut. Eli siis varsin erillaiset häät meilläkin tiedossa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mukavaa kuulla, että on muitakin toista kertaa avioon astelevia. Vähän emmin aluksi minkäänlaisten häitten viettämistä, mutta kuten tuittu.kurki edellä kirjoitti, isäntä haluaa myös meidän tapauksessa kunnon juhlat. Ja joka tapauksessa minäkin haluan liittomme siunattavan kirkossa. Vieraitten määrään ja muuhun ohjelmaan vaikuttaa enemmän se, ettei meillä ole mahdollisuutta laittaa isoja summia juhlallisuuksiin.

Kun olen tässä pukua etsinyt (jonka pitää olla aivan erilainen kuin edellisellä kerralla), niin huomasin, että joillakin amerikkalaisilla sivuilla on erikseen osoitettu hääpuvut toista kertaa avioon meneville. Tämä mielestäni kertoo oletuksesta, että toista kertaa pitäisi mennä matalalla profiililla naimisiin.

Onneksi Suomessa ei ole näin tiukkapipoista, vaan ymmärretään, että elämä voi tosiaan viedä välillä vähän pitemmän kaavankin mukaan.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täälläkin yksi toista kertaa naimisiin menevä. Murulla eka kerta ja haluaa mennä kunnolla. Mulle riittäis pienemmätkin kekkerit ja maistraatti... Tuntuu vähän hassulta, kun mun puolelta samat vieraat, kuin viimeks. Onneksi kaikki kuitenkin tietää edellisen liiton kuviot, niin ymmärtävät.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä taas toisinpäin. Siis mulle ensimmäinen (ja viimeinen) avioliitto ja miehelle toinen. Itse halusin suuret perinteiset häät ja mies oli samaa mieltä. Hänen häänsä olivat olleet pienet aikanaan. Meille tulee siis perinteisesti kirkkovihkiminen, morsiuspuku (ei tosin kokovalkoinen), 130 vierasta jne.

Itse sanoin miehelleni että sano heti jos jokin järjelyistä aiheuttaa déjavu -tunteen (kirjoitetaanks toi noin?) koska haluan häistämme juuri omanlaisemme. Mies niin kauniisti vastasi, että tee niinkuin haluat, hänelle MIKÄÄN ei voisi muistuttaa edellisistä häistä koska morsian olen minä. On mulla sit ihana mies  

Profiilista vielä, haistakoot jenkit huitukat! Jokainen juhlii häitään just niinkuin itse tykkää, isosti tai pienesti. Mitä väliä sillä on onko aiemmin astellut alttarille tai maistraattiin, UUDESTA liitostahan tässä on kyse sen oman ainutkertaisen ihmisen kanssa. Ja meistä sen verran, että nimenomaan mies halusi kaikki ystävänsäkin kutsua häihin jotta näkevät kuinka onnellinen ja onnekas hän on (suora lainaus). Ja samasta syystä tulevat minunkin ystäväni.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulla myös eka naimiskerta ja miehellä toinen. Mä olisin halunnut pienet häät mutta mies halus juhlia kunnolla, joten mikäs siinä. Jottei tulisi miehelle (ja miehen sukulaisille) "samanlaisia" häitä kuin ekalla kerralla, jätämme kirkon väliin ja yritämme karttaa myös kaikkea muita "normaaleja" hääjuttuja. Pidämme siis toisin sanoen bileet, tosin sukulaisia kunnioittaen

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä olen ollut nuorena tyttönä naimisissa.

Mä en edes ajattele miten nämä tulevat häät mahdollisesti eroavat edellisistä tai muuta, sillä mun ajattelutapa on tämä:

Mä menen ensimmäistä kertaa elämässäni naimisiin mieheni kanssa, ja nämä häät ovat ainutkertaista elämässäni! Me suunnitellaan ja vietetään häät niin kuin meistä tuntuu hyvältä, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä kummankaan elämässä on joskus aiemmin tapahtunut.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täällä on myös yksi toistamiseen avioituva ja minäkin voisin sanoa että olen nyt ensi kertaa menossa naimisiin miehen kanssa. Myös mieheni on ollut aiemmin naimisissa ja lapsia meillä on yhteensä neljä (2+2) , mutta yhteisiä ei ole (eikä luultavasti tule). Vihkiäisistä tulee pakosti aika lailla toisenlaiset kuin ensi kerralla, me kun kumpikin menimme vanhanaikaisesti naimisiin ennen lasten syntymää. Kaasoksi ensi vuonna pidettäviin vihkiäisiin tulee tuolloin 14 vuotta täyttänyt tyttäreni, morsiusneidoiksi 12 ja 8- vuotiaat tytärpuoleni ja ilmeisesti bestman (vai onkohan hän best boy?)on 12-vuotias poikanim joka luultavasti hukkaa sormuksen.  ;D Vieraita kutsutaan kymmenkunta, vanhemmat ja sisarukset puolisoineen sekä kummipoikamme. Pitkien välimatkojen ja sukulaisten korkean iän takia voi joukko jäädä vielä pienemmäksikin, mutta tärkeintä on, että oma perhe on paikalla. Kaikki lapset asuvat meillä koko ajan ja tapaavat etävanhempiaan vain muutaman kerran vuodessa. Onkos täällä muita rohkeita samassa tilanteessa tai siitä jo selviytyneinä??

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hienoa, että löytyi tällainen ketju. Itse olen menossa naimisiin toista kertaa, mies ekaa. Kummallakaan meistä ei ole lapsia. Kun sukuni ja kaverini kuulivat meidän hääsuunnitelmista, tuli aikamoista lokaa niskaan. Hyvä ystäväni mm. kertoi miten mautonta on mennä naimisiin toista kertaa. Että se KUULUU tehdä vain kerran

Olen tosi paljon miettinyt, voinko vielä viettää häät... Ekalla kerralla olin vain 21-vuotias. Tulin siihen tulokseen, että ihmiset kuitenkin tekee virheitä, miksi puolison valinta olisi sellainen juttu, jossa ei voisi epäonnistua.

Aiomme mennä naimisiin elokuussa 2005 ihan kirkossa, maksamme juhlat itse ja tarkoituksena on myös pitää meidän näköiset juhlat. Vieraita tulee vain noin 30. Nyt vasta minulla on sellainen olo (silloin ekalla kertaa ei oikein ollut), että tämän miehen rinnalla tahdon elää ja perustaa perheen. Miksi en saisi siis sitä juhlia.

Tiedän edelleen, että osa läheisistä varmaankin tuomitsee minut tämän perusteella. Mutta omatpa ovat juhlani ja aion nauttia niistä.  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olen itse toista kertaa menossa naimisiin 7 vuoden sisällä...

Tällä kertaa olen asiaa ajatellu moneen kertaa ja meinannut jo "jänistääkkin" mutta rohkasin mieleni ja lupasin...

Olemme miettineet paljon millaiset häät haluamme kun minä toista kertaa ja mies ekaa kertaa... Halusimme jotain meidän näköistä..Niin kuin varmaan kaikki pariskunnat... Oli meilläkin huoli että mitä sukulaiset ajattelee meidän suunnitteluista ... Päädyimme lopulta pitää vihkitilaisuuden laivalla...Se on tuntunut ihanalta ajatukselta koska menimme kihloihin myös siellä ja kuten kaikki tuttumme tietävät että risteilemme muutenkin melkein joka kuukausi(taitaa olla kohta toinen koti... Vieraaksi kutsumme lähinnä hyviä ystäviämme ja sukulaisille siitä viikonpäästä kahvitilaisuuden kotonamme ettei he koe jäävänsä ulkopuolelle..

On ollut ihana suunnitella näitä häitä ilman "tunnontuskia" mitä ja ketä  siellä pitää olla ja muita perinne vaatimuksia...                                      

Kaikki joilla on kokemuksia laiva-häistä olisin utelias kuulemaan miten ne on mennyt ym...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

AnneJ.

Meidät vihkii luultaasti tulevan mieheni rippipappi...(hän sattuu olemaan kotoisin pääkaupunki-seudulta) Tai sitten Helsingin seurakunnan pappi...Emme ole sen enempää vielä päättäneet asiasta...

Suomessa laivan kapteenilla ei ole vihkimisoikeuksia...(harmi)

Eli se asia on hoidettava itse ....

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minäkin olen toista kertaa avioitumassa, mies ensimmäistä.

Jonkin verran olen koettanut välttää liikaa ensimmäisistä häistäni muistuttavia yksityiskohtia, mutta päälimmäisenä on kyllä ollut ajatus tehdä meidän itsemme näköinen tilaisuus.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Sulho on toisella kierroksella, minä ensimmäistä kertaa avioitumassa. Kun olimme päättäneet mennä naimisiin, niin kyllä meillä kävi mielessä että mitähän sulhon puolen sukulaiset sanoo jos pidetään isot häät - jollaiset minä haluan. Mutta kun tulevat appivanhemmat kuulivat hääsuunnitelmista, molemmat sanoivat että pidätte sitten kunnon tanssihäät. Joten ei tarvinnut miettiä sen pitempään. Sulhon ekoista häistä on kohta 16 vuotta aikaa, joten tuskin ne ovat kovin tarkasti kenenkään muistissakaan enää. Ja häät olivat myös erittäin pienet. Vihkiminen oli kirkossa, mutta sen jälkeen kahvitilaisuus kotona, paikalla muutama sukulainen eikä juuri kavereita.

Luulin aiemmin, kun itseni tunnen, että aina kun jotain skismaa tulee hääjärkkäilyjen suhteen, niin minä olisin heti että 'no oliks sun edelliset häät sit paremmat, häh?'. Olen kyllä yllättänyt itseni kun ei ole kertaakaan tuo sammakko suusta päässyt.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Morsian toista kertaa ja sulhanen ensimmäistä. Olisin tyytynyt maistraattiin mutta sulhanen halusi tietysti kirkkohäät. Pikkusen yritin panna hanttiin, mut nyt on kirkkohäät tulossa toukokuussa. Puku harmitti, koska valkoista perinteistä pukua en kehtaa enään laittaa, eli ostettiin vaan fuksian värinen jakkupuku. Vieraita tulee n.50. (ensimmäisissä n. 100)

Ruokahäät ja tanssit, mutta kimpun ja sukkanauhan heittoa ei harrasteta.

Toivottavasti meidän vieraat eivät kuiskuttele edellisistä häistä, jotka tosin oli v.-87. Se olisi todella noloo.....

Onnea vaan kaikille toista kertaa avioituville.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillakin sulholla oli toiset haat. Emme miettineet lainkaan, tulisiko miedan jotenkin hillita haajarjestelyja sen takia. Sulhasen siskot olivat yksia suurimpia haahossottajia! Ja sulhasen kavereitakin lensi aina Atlantin toiselle puolella asti juhlimaan tarkeaa paivaa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä menin toistamiseen ja mies ekaa kertaa. En itse halunnut kirkkovihkimistä, ja mies sanoi olleensa sen verran häissä ,että ei halunnut myöskään vain tavan vuoksi. Niinpä menimme salaa maistraatissa viime viikolla ja nyt kertoilemme pikku hiljaa kutsuja ojennellessa elokuun juhlista.

Puku tulee olemaa vihertävänkeltainen sifonkiunelma, oikea bailupuku.

Ruuaksi tortillaa lisukkeineen ja kakkua... Ei leikkejä, olen ne jo leikkinyt ja mieheni ei pidä sellaisesta. Tanssia kyllä, mutta bändi on Jean S -tyyppinen juttu.

Vieraita kuitenkin noin sata, joista kavereita n.80. Sukua ei näillä juhlilla rasiteta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Eka kerralla olin naimisissa kahden vanhemman lapseni isän kanssa. Naimisiin mentiin salaa maistraatissa ekan lapsen jälkeen umpirakastuneina, mutta niin sitä vaan toista lasta odottaessani alkoi löytyä miehestä sellaisia piirteitä että katsoin parhaakseni erota kahden avioliittovuoden jälkeen.

Noh, sitten löysin sen oikeani, maailman parhaan miehen, joka otti heti meidät kaikki kolme, minut ja pienet lapset avosylin vastaan, vaikkei hänellä ollu mitään kokemusta lapsista. Oma vauvamme on nyt lauantaina 6kk vanha ja ei niinkun vois enää enempää elämältä haluta. Paitsi upeat kirkkohäät ens toukokuussa

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täällä kanssa molemmat menossa toisen kerran naimisiin. Ja kunnon häät pidetään. Mielestäni ei ole mitään syytä pitää pienempiä tai vähäpätöisempiä juhlia kuin aikaisemmin, koska nythän vasta olen löytänyt sen oikean eli tämä on paljon SUUREMPAA! Nyt vain ehkä osaa paremmin miettiä, mihin häissä kannattaa laittaa rahaa ja mihin ei. Pukukaan ei ole täysin valkoinen enkä huntua halua kuten ensimmäisellä kerralla. Vieraitten viihtymiseen ja ohjelmaan haluan panostaa... ja siihen, että olen hääpäivänä kaunis..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tuleva avioliitto on minulle toinen, sulhaselle ensimmäinen. Tulemme juhlimaan ihan kunnolla, mutta suht pienimuotoisesti (reilusti alle 50 vierasta), ja vihkiminen tapahtuu siviilimenoin. Mutta nämä eivät johdu siitä, että haluaisimme jotenkin himmata meininkiä, vaan ihan siitä, että emme kuulu kumpikaan kirkkoon, ja vieraiden suhteen panostamme mieluummin laatuun kuin määrään.

En aio myöskään pukeutua valkoiseen morsiuspukuun ja/tai, sillä ajatus sellaisesta ei nappaa ei sitten pätkääkään.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minulle ensimmäiset, miehelleni toiset. Häistä tulee pienet, rennot, juuri sellaiset kuin ME haluamme. Mieheni ekat häät olivat suuret, perinteiset, joissa hän ei ollut "kotonaan", omien sanojensa mukaan. Hänen vanhempansa maksoivat nuo nuoruus-häät, nyt me maksamme itse  :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mennään kumpikin toista kertaa naimisiin. Miehellä oli ekalla kerralla suuret häät, mulla pienet. Nyt mennään oikein isosti naimisiin, sillä tykätään molemmat juhlimisesta ja juhlien järjestämisestä myös  :) Osittain ollaan häitä suunniteltu sillä perusteella, että kummallakaan ei ollut näin viime kerralla. Esim. tuttu pappi sivuutettiin sillä perusteella, että on mut jo kerran vihkinyt. Samoin vihkiminen on jossain muualla kuin kirkossa, koska molemmat mahdolliset kirkot oli jo kerran käytetty.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä mies menee toista kertaa, minä ensimmäistä.

Moni kertoi, että heillä on tulevat häät erilaiset kuin ensimmäisellä kerralla. Huokaus, mutta meillä häiden puitteet ovat melko samanlaiset kuin miehen ensimmäisellä kerralla. On kesä, kohtuullisen paljon vieraita (tosin miehen sukulaisista vain hänelle läheisimmät, eli vieraista suurin osa minun sukuani), perinteiset mansikkakakut ja häävalssit. Pukunikin on perinteinen valkoinen hääpuku. Harmittaa monesti, kun todella joskus tuntuu että vieraillekin tulee liikaa muistoja mieleen ja vertailuja edellisiin häihin. Mitähän edes pientä persoonallista juttua voisi keksiä, onko ideoita?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minäkin toista kertaa astun avioliiton onnelliseen satamaan. Edellinen liitto oli pitkä, ja siitä lapsia syntyi 3, erosimme 5 vuotta sitten, nyt tämän uuden rakkaani kanssa yhteistä taivalta takana 4 vuotta, ja yhteinen pieni prinsessakin on aikaan saatu. Jännittää lähinnä miehen suvun kommentit.. Tosin, mä en nai sukua vaan itselleni rakkaan ihmisen, ihmisen jota rakastan ja jonka kanssa haluan sitoutua!

Meillä häät vasta reilun vuoden päästä, mutta jos hyvin suunniteltu olis puoliksi tehty. Oikeastaan kaikki on vasta suunnitteluvaiheessa. Alkuviikosta koitan varata kirkon jne. Kaikki on siis auki, pukuni jne. Katsellaan ja kuljetaan silmät auki. Emme suunnittele mitään isoja häitä, vieraita noin ehkä 50?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään