Jamelia

Muita naimisiin meneviä pareja joilla suuri ikäero?

107 posts in this topic

Meillä ikäeroa 24 vuotta. Ei tuo missään tunnu tai näy. Kolme lasta jo yhdessä tehty ja tuntuu välillä sille että ainakin energiamääränsä ja jaksamisensa puolesta mies olisi meistä se nuorempi... :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ikäeroa 13,5 vuotta. Naimisiin mennään kesällä ja silloin minä olen 26v. ja mies 39v.

Välillä tuntuu niin tyhmiltä ja naurettavilta nämä ikäero-keskustelut, vaikka toki ymmärrän että se on joillekin todella suuri asia. Mitään ikäviä kommentteja emme ole saaneet, tai sitten ihmiset osaavat puhua todella hyvin selän takana! :D

Rakastan miestäni yli kaiken, eli se on yhden tekevää minkä ikäinen hän tai minä olen. En aio päästää irti ikinä vaikka olisi kuinka paljon ikäeroa! Rakkaus ja se "yhteinen sävel" on paljon tärkeämpiä asioita. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on mieheni kanssa 9 vuotta ikäeroa, minä vuosimallia -85 ja mies -76.

Mitään negatiivista kommenttia aiheesta ei ole mun korviin kantautunut.

*muoks* miehen väärä syntymävuosi (pari vuotta sinne tänne :grin:)

Edited by myrmy

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen huomannut sellaisen asian, että mitä vanhemmaksi tullaan miehen kanssa niin sitä vähemmän ihmiset kommentoi meidän ikäeroa. Onko meidän ikäero jotenkin "hyväksyttävämpi", mitä vanhemmiksi tullaan? (vrt. minä 18 ja mies 28 kuin minä 25 ja mies 33)

Edited by Tuittu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Anteeksi täysin OT ja väsynyt mieleni, mutta mua rupesi kauheasti hihityttämään se, että Tuittu sun mies tuntuu vanhenevan sua hitaammin. :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heillä on ikäeroa 18 vuotta, tämä nainen on parikymppinen. Yhdessä he ovat olleet kuulemma siitä asti, kun tämä nainen oli 14 eli 12 vuotta.

Ei tuossa muuten mitään, mutta suhteen alussa nainen on ollut 14 ja mies 32 vuotta. :girl_impossible: Mahtaneet vanhemmat saada melkoisen sydärin aikoinaan. Kieltämättä tulee mieleen, että millainen 32-vuotias rupeaa 14-vuotiaan kanssa seurustelusuhteeseen? En tarkoita tällä pahoittaa kenekään mieltä tai olla ikävä ihminen, kuulostaa vain aika hurjalta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen huomannut sellaisen asian, että mitä vanhemmaksi tullaan miehen kanssa niin sitä vähemmän ihmiset kommentoi meidän ikäeroa. Onko meidän ikäero jotenkin "hyväksyttävämpi", mitä vanhemmiksi tullaan? (vrt. minä 18 ja mies 28 kuin minä 25 ja mies 33)

No sattuipa tällainen ketju sitten. Vahingossa siis avasin ja tähän nyt on pakko kommentoida.

Eli kyllä se varmaan on jotenkin hyväksyttävämpää. Tai tavallaan se ikäero pienenee. :grin: Jos ajatellaan asiaa (yleisesti ottaen), niin kyllähän 18-vuotiaan ja 28-vuotiaan elämänkokemuksessa on yleensä huima ero. Elämänkokemuksessa ja siinä, mitä vaihetta eletään. Usein 18-vuotiaat on vasta aikuistumassa, monet asuvat vielä vanhemmillaan, aloittelevat mahdollisesti opiskeluita (tai lopettelevat, mutta kuitenkin) kun taas 28-vuotias on yleensä ne vaiheet jo elänyt. Keskimäärin 28-vuotias on hurjan paljon aikuisempi kuin 18-vuotias. Jos taas ajatellaan 30-vuotiasta ja 40-vuotiasta, niin ero ei enää ole niin iso. Molemmat ovat (taas yleistäen) jo useamman vuoden elänyt "aikuista" elämää, ovat mahdollisesti työelämässä tai opiskelevat jo uusia ammatteja. Kumpikin on useamman vuoden ollut vastuussa itsestään ja omista tekemisistään, nuoruuden ehdottomuus on laimennut jne. Ihmiset muuttuvat läpi elämän, mutta ne isoimmat "aikuisiän" muutokset taitavat tapahtua siinä kahden-kolmenkymmenen välissä. Ja kyllä, kaksivitonen mä ainakin miellän aikuiseksi, 18-vuotiaan vähän... no, melkein aikuiseksi. :grin: Ja on iso ero, seurusteleeko aikuinen mies aikuisen vai melkein aikuisen kanssa. :girl_wink:

Edit. niin, mullekaan ei nyt valjennut, onko se ikäero 8 vai 10 vuotta, mutta eipä tuo niin tarkkaa.. :girl_haha:

Edited by minni

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo siis olisin voinu varmaan paremmin muotoilla nuo iät :grin: Eli kun alettiin seurustelemaan niin minä oli 18 ja mies täytti just 28 (muistaakseni) ja kun mennään elokuussa 2012 naimisiin niin minä oon 25 ja mies on 33 (eli täyttää syyskuussa 2012 34)..

EDIT: WTF! siis oliko mun mies 27, kun alettiin seurusteleen :girl_blum: voi apua. :grin:

Edited by Tuittu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No pienet aivot omaava, väsynyt, nainen tässä taas hei! Eli meidän ikäero on 9 vuotta. Minä syntyny tammikuussa, mies syyskuussa. Ja mies täytti kuukauden päästä meidän seurustelun alkamisesta 27. Joo. Niin se meni. :grin:

Ei helv. pitäiskö nää muka muistaakki :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on mieheni kanssa 9 vuotta ikäeroa, minä vuosimallia -85 ja mies -74.

Mitään negatiivista kommenttia aiheesta ei ole mun korviin kantautunut.

Eikös toi oo 11 vuotta?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ En toki tunne tapausta, mutta jos mies olisi syntynyt loppuvuodesta -74 ja Myrmy alkuvuodesta -85 niin kyllähän kymmenen vuotta on silloin lähempänä kuin 11. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin naimisissa itseäni 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Olin itse 22, kun tapasimme ja hän 38. Ikäeroa toki oli ja tuntuihan se mm. musiikkimaussa yms., mutta alussa se ei haitannut. Mies tuli loistavasti toimeen vanhempieni kanssa ja kaikki hyväksyivät hänet mukisematta. Vajaan 10 vuoden yhteiselon jälkeen homma tuli tiensä päähän ja erosimme. Jälkikäteen ajatellen syitä olivat miehen käsittelemättömät traumat lapsuudesta (mm. isän itsemurha), kyvyttömyys luottaa ihmisiin ja yhteiskuntaan yleensä (oli niin paljon potkittu päähän aikaisemmassa elämässä), mutta kyllä myös ikäero vaikutti mm. siihen, että minä olisin halunnut yhden yhteisen lapsemme lisäksi vielä suuremman perheen, ex-mieheni ei. Ja toki minussakin oli paljon vikaa, ero ei missään nimessä ollut yksin hänen syytään. Nykyään olemme hyvissä väleissä ja hoidamme sopuisasti tytärtämme.

Mielestäni pariskunta voi kasvaa toisistaan erilleen oli ikäero mikä tahansa. Suuri ikäero vain hiukan lisää tätä riskiä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö suhde voisi toimia, jos sillä on siihen muuten edellytykset: keskinäistä kunnioitusta ja arvonantoa, yhteisiä kiinnostuksen kohteita, yhteiset haaveet elämässä (puhukaa tosi selvästi vanhempien miesten kanssa, ovatko he valmiita perheen perustamiseen), arvot suht samanlaiset, omaa aikaa sopivasti jne.

Itse olen menossa tänä vuonna naimisiin itseäni 6 vuotta nuoremman miehen kanssa. Tässä suhteessa perusasiat ovat kunnossa ja tuntuu todella luottavaiselta. Naisena hiukan arveluttaa, miten itsetuntoni kestää mahdollisen aikaisemman rupsahtamiseni, mutta onneksi on botoxia ;-) Ja minä juoksen ½ maratonin, mies ei ;-) Näillä siis mennään ja tehdään hommia tämän suhteen onnistumiseksi. Sitä ne kaikki suhteet vaatii ikään katsomatta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on mieheni kanssa 9 vuotta ikäeroa, minä vuosimallia -85 ja mies -74.

Mitään negatiivista kommenttia aiheesta ei ole mun korviin kantautunut.

Eikös toi oo 11 vuotta?

Hyvä huomio, korjasin miehen syntymävuoden alkuperäiseen viestiin. Elikkäs minä -85, mies -76 :grin:.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ikäeroa 12,5 vuotta. 1,5 vuotta ollaan seurusteltu (noin 20 vuotta tunnettu) ja viikko sitten kihlauduttiin :)

Ainahan ihmettelijöitä/kauhistelijoita löytyy mutta ihmeen hyvin ainakin lähipiiri on meihin suhtautunut. Tilannetta tietysti helpottaa se että ollaan molemmat vähän vanhempia.. Jos olisin nuorempi/lapseton, saattaisi arvostelijoita olla enemmänkin. Mutta nyt kun ikää on jo kertynyt ja molemmilla omilla tahoillaan elämää elettynä parisuhteessa, naimisissa, sinkkuna ja kaikkea siltä väliltä, ei monikaan jaksa enää ainakaan ääneen ihmetellä ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aiempana ketjussa joku laskeskeli jonkun pariskunnan naisen olleen seurustelun alkaessa 14 ja miehen rutkasti vanhempi. Kuulostaa hurjalta, mutta minusta tuntuu, että 14-vuotiaan tytön ollessa kyseessä lähes kaikki kuulostaa hurjalta. Itse olin myös 14 ja mieheni 18 ja kyllä se kieltämättä oli aika jännittävän tuntuista. Kaksistaan kaikki oli alusta asti ihanaa, mutta en miehen kavereiden tai vanhempien seurassa en ollut kyllä itsestäni varma vielä pariin vuoteen.

Tämähän nyt on sinänsä ot, mutta liittyy kuitenkin siihen, että vanhetessa ikäero pienenee. Onnea kaikille onnellisille ikäeroisille! :)

ps. olen huomannut, että miehen elämänkokemus on minusta viehättävä tekijä. Sen vähän mitä nyt olen kestään viehättynyt oman puolisoni lisäksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ikäeroa pikkasen päälle 10 vuotta. Ei ole tullut kummasteluja tms. oikeastaan mistään suunnasta. Ehkä johtuu siitä, että alettiin seurustella kun mä olin "jo" 22 v :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ennen ihmettelin jollain tasolla suhteita, jossa ikäero on oikeasti suuri. Kuitenkin tapasin jonkin aikaa sitten sulhon pari kaveria, jotka ovat naimisissa keskenään ja heillä on lapsi. Heillä on ikäeroa 18 vuotta, tämä nainen on parikymppinen. Yhdessä he ovat olleet kuulemma siitä asti, kun tämä nainen oli 14 eli 12 vuotta. He sopivat toisilleen täydellisesti - tämä mies kun ei millään tasolla (no, ehkä vähän kasvojen ryppyjen perusteella ;) ei vaikuta niin "vanhalta", vaan paremminkin kaksikymppiseltä. Heidän suhteensa näyttää toimivan todella hyvin ja tästä lähtien enpä jaksa yhtään ihmetellä suuria ikäeroja - ei suurin osa ihmisistä kuitenkaan mene naimisiin tai ole edes yhdessä sellaisen henkilön kanssa, jonka kanssa ei suhde tunnu oikealta.

En voi sille mitaan, mutta mielestani on vahintaan hieman arveluttavaa, jos ihan aikuinen, kolmekymppinen mies aloittaa suhteen 14- vuotiaan kanssa. Puhumattakaan, etta lain silmien edessa kysymyksessa on lapseen sekaantuminen. Nahtavasti heidan suhteensa on kantanut pitkalle, mika sinansa on ihan hyva asia, mutta kylla tuo suhteen alku tuntuu aika hurjalta, jos tosiaan ovat seurustelun aloittaneet naisen ollessa 14- vuotias.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei :)

Meillä on ikäeroa seitsemän vuotta ja nimenomaan niin päin, että olen itse vanhempi ja mieheni on nuorempi. Eli en sentään kelpaa puumaksi näillä luvuilla (LOL), mutta vieläkin se tuntuu olevan yleisempää että mies olisi se vanhempi jos ikäeroa on... Meillä ei kukaan perheissä ole ihmetellyt ikäeroa, vaan enemmän läpänheittoa se on aiheuttanut kaveripiirissä. Oma perheeni on tottunut jo siihen, että tuppaan seurustelemaan nuorempien miesten kanssa ja miehen isän vanhemmillakin ikäero oli nimenomaan näin päin.

Tavattiin opiskeluaikoina (mies 22 ja minä täyttämässä 29), muutettiin yhteen 10 kuukauden kuluttua, saatiin lapsi vähän yli kahden vuoden kuluttua seurustelun aloittamisesta ja kihloihin mentiin jouluaattona 2009, kun oltiin oltu yhdessä reilun neljä vuotta. Kihlausuutinen oli siis odotettua kauraa ja ainoa epävarmuus syntyi siitä, että ihmiset arvailivat oliko kyseessä avioliittoaikeet vai toinen lapsi tulollaan :D

Että näin meillä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on ikäeroa 7v (mies -77, minä -84) eikä sitä meidän elämässä mitenkään huomaa, meidän lapsetkin edellisistä liitoista on suht samanikäiset, miehen esikoinen on omaa esikoistani vain 2v vanhempi. Kaveripiirissä on ollut reaktioita, lähinnä miehen kavereista sitä että on kommentoitu tätä "nuorempaan vaihtoa", mutta toki hyvään sävyyn, ei missään nimessä sanottu ikävästi, vaan jätkien tyyliin kehuskelevaan sävyyn. Oma kaveripiirini on ollut hyvinkin mielissään tästä, samoin vanhempani. Enemmän luulen ihmisten ihmetelleen meidän kovaa kiirettä kaikkien asioiden suhteen (kiteytettynä: muutimme yhteen virallisesti 3kk seurustelun jälkeen, kihloihin 5kk yhdessä olon jälkeen -> yhteinen omistusasunto 6kk yhdessä olon jälkeen ja naimisiin menemme 1,5v seurustelun aloituksesta), mutta kukaan ei kyllä ole kysynyt että onkohan tuo nyt järkevää? :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ En toki tunne tapausta, mutta jos mies olisi syntynyt loppuvuodesta -74 ja Myrmy alkuvuodesta -85 niin kyllähän kymmenen vuotta on silloin lähempänä kuin 11. :)

Vaaaaanhan viestin löysin, mutta ai että kun pilkun viilaaminen on mukavaa! Ja ero on tosiaan 11 v, ei 10. (Ja vastasin kirjoittajalle joka oli laskenut väärin tulokseksi 9 v.)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on ikäeroa 17 vuotta(minä -92, mies -75) ja seurustelun alussa oltiin 19v ja 36v, nyt 21v ja mies täyttää pian 38v. Naimisiin mennään huhtikuussa 2014 :)

 

Aluksi äitini meinasi repiä pelihousunsa ja ylisuojelevat isoveljeni olivat jo valmiina tulossa miehen oven taakse pesäpallomailojen kanssa. Äiti huusi minulle, että "sehän on ihan liian vanha! Eihän toi kestä!", mutta kun he tutustuivat mieheeni(tosin vasta n.puolen vuoden seurustelun jälkeen), he tykästyivät häneen täysin. Veljetkin ottivat miehen saman tien kaverikseen!

 

Joiltakin tutuilta on tainnut joskus tulla jotain kummasteluja, mutta ne ovat heti hälvenneet, kun ovat tutustuneet meihin. Vaikka se on kyllä se ja sama, mitä jotkut muut ajattelee. Pääasia että me ollaan onnellisia ja me tiedetään, kuinka hyvin meidän yhteiselo sujuu ja että ollaan kuin samasta puusta veistetyt :-X

 

Nyt hääsuunnittelujen lomassa olen välillä äidilleni ihan vitsillä heittänyt että "niin... ja sun mielestä tämän ei pitänyt kestää" :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä -85 ja mies -77 eli 8 vuotta ikäeroa, ei juurikaan näy missään, vaikkakin kaveriporukoissa monesti olenkin se "junnari". Tämä ilmenee vain iästä keskustellessa jolloin kaikki yleensä yllättyvät siitä että olen niin nuori, ei sillä että näyttäisin liioin vanhemmalta. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on kahdeksan vuotta ikäeroa. Eli ei paljoa. :)  Samanlaiset aatteet ja arvot on ja halutaan tulevaisuudelta samoja asioita. Rakastan miestäni niin paljon. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hmm... ottamata kantaa aiempiin viestihin, niin henkilökohtaisesti en koe aikuisten suhteessa minään  ikäerona 10-20 vuotta.  Useimmissa tapauksissa ei tuolloin voida edes puhua mistään ikäerosta.  Lähtökohtana tälle ajatukselle on tietysti se, että molemmat ovat jo aikuisia eikä mitään 10-18  vuotiaita teinejä.

Edited by Suli

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kannanpa minäkin korteni kekoon tähän keskusteluun. Minä siis olen 26 ja sulhoni mun on nyt 38, eli meillä on hippua vaille 12 vuotta ikäeroa, sillä olen syntynyt juuri ja juuri yli kuukautta ennen kuin mies täytti aikoinaan 12 :D Hiusten halkomista, tiedän :D

En sitten tiedä onko 12 vuotta suuri ikäero? Kun katsoo esim. Sauli Niinistöä ja Jenni Haukiota, niin mielestäni heillä on suuri ikäero. Vaikka kyseessä olisikin suuri ikäero, onko sillä nyt niin väliä, jos kummatkin "puhuvat samaa kieltä"?

Minä ainakin voin sanoa, että minulla ja sulhollani on sama kieli vaikka iät ovat eri. Yhtälailla me hassutellaan, nauretaan, itketään, puhutaan vakavia ja ollaan samaa mieltä asioista.

Kaverini (30v) sulho on 35-vuotias ja ihan liian usein kaverini lähettää minulle viestiä viikonloppuisin että taas hänen miehensä juo. Hän on jo monta kertaa miettinyt eroa ja ollut jättämäisillään sulhonsa. Heillä on ikäeroa vain tuo 5 vuotta, mutta ei pienempi ikäero hyvää parisuhdetta takaa.

Olen kaveripiirissäni huomannut että useimmat kaverini ovat kehuneet miten hyvin me sulhoni kanssa sovimme yhteen. Olemme saman pituisiakin, joten meistä ei ulkoisesti huomaa ikäeroa sen kummemmin.

Yhden ikävän kommentin kuulin läheiseltä sukulaiseltani joka oli puhunut selkäni takana. Hän oli kommentoinut että sulhoni on melkein sukulaiseni ikäinen. Itse nauroin asialle, sillä sulhoni oli silloin 37 ja sukulaiseni 66.

Edited by maarit87

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now