Minkä ikäinen / kuka saa kihlautua?

[Roosessa]

Kihloihinhan voi mennä periaatteessa minkä ikäisenä tahansa. Mutta kyllä se oli aikanaan surkuhupaisaa, kun yläasteaikanani melkein kaikki seurustelevat parit menivät hetimiten kihloihin (siis yläasteikäiset). No asiastahan tuli joksikin aikaa ihan vitsi- ei taitanut yksikään näistä kihlapareista jäädä yhteen muutamaa kuukautta pidemmäksi ajaksi. Eivät tainneet tietää, mistä oli kyse.

[Guest Raspberry]

En tiedä onko tähän olemassa oikeaa tai väärää vastausta.  Jokainen seuratkoon sydämensä ääntä ja tehköön päätöksenä sen mukaan

[Galentin]

Miksi antaa alaikäisenä lupaus jota ei voi pitää vielä vuosiin?

Yritetään myös olla sekottamatta teinikihlat/rengastukset ja oikea kihlaus.

Ei olisi ikinä käynyt edes mielessä mennä alaikäisenä kihloihin varsinkaan alle parin vuoden seurustelun jälkeen. En sano etteivät kaikki todella nuorena kihlautuneet ja naimisiin menneet pysy yhdessä, mutta en usko että teini-iän myrskyissä pyörivä olisi kypsä tekemään tuollaisen päätöksen.

[Guest kisu_a]

Munkin kaveripiirissä oli tällainen tapaus että kihloihin oli menty teininä joskus 10v sitten, ja nyt mies "ei tahdo sitoutua" (eli mennä naimisiin...) ??? Mä ainakin luulin että kihlaus nimenomaan on lupaus avioliitosta!

[Guest Torsbo200]

Hmm.. tämä on jo vanha ketju mutta.. jos 22 vuotias menee kihloihin 15 vuotiaan kanssa.. Lain silmissä ok, jos eivät harrasta seksiä! Sillä seksi alle 16 vuotiaan kanssa on laitonta  ;D

[Guest Tässä pohdittavaa...]

Olen ollut yli puolitoista vuotta saman ikäisen tytön kanssa yhdessä ja ajattelimme mennä kihloihin kummatkin olemme yli 15 vuotta. Mitä mieltä? Jos tuntee kunnolla ja on yhdessä päättänyt mennä kihloihin niin mikäs siinä... Ainahan ei onni suhteessa kestä mutta minkäs sille voi.. Yrittänyttä ei laiteta    

[Guest yksilö]

Itse olen alle täysi-ikäinen ja olen kihlautunut itseäni vuotta vanhemman "kundin" kanssa.Olemme tunteneet toisemme vuosia ja olemme kihlautuneet astuaksemme avioon mahdollisimman pian!

[Guest Niinu25]

1.5 vuotta seurustelleet teinit eivät kyllä tunne toisiaan kunnolla, saatika vielä itseään. Onnea vaan matkaan, mutta eipä sillä pitkälle pötkitä. Sorry vaan, mutta en povaa läpi elämän kestävää liittoa. Teinirakkaudet ei kestä, nimim. kokemusta on, omaa ja kaikkien ystävien. En tunne yhtäkään paria jotka aloittivat suhteen yläasteella ja jotka olisivat yhdessä vielä.

[Effemia]

minä oli 17 ja mies 19 kun kihlauduimme, yhdessä oloa oli takana 1½ vuotta, nyt meillä on yhteinene tytär ja avioliitton satamaan on matkaa vielä kahdeksan kuukautta..

[Mesimarja]

Tuskin 15-vuotias edes ymmärtää vielä kihlauksen merkitystä sinänsä, että on tullut luvattua mennä naimisiin etc. On varmaan vaan ollut kiva leikkiä aikuista ja ostaa kaunis sormus. Enpä kyllä povaisi tolle suhteelle kovin pitkää kestoa. Tässä kun vielä muistelee itseään 15-vuotiaana, niin HUH HUH.

Minä olin 15 kun menin kihloihin. ;D Ja kyllä, kihlakumppanina on juurikin se sama henkilö, jonka kanssa olen menossa nyt naimisiin.

Muoks: Ja kyllä minä ainakin nyt jälkeenpäin ajateltuna tiesin, mihin olin pääni työntämässä. Koimme jo tuolloin mieheni kanssa valtavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tiesimme, ettei suhteemme kaatuisi mihin tahansa pikkuriitoihin. Asuimme silloin jo (epävirallisesti) yhdessä ja olimme muutamassa virallisestikin yhteen, joten olimme jo muutenkin sitoutuneet suhteeseen tietyllä tasolla. Vaikka olemmehan me toki tuosta kasvaneetkin.

[juuliaj]

Itse olen aika nuori, 18.

Tänään mennään 'virallisesti' kihloihin, sillä täysin ollaan aikeissa mennä naimisiin, ja oikeastaan avioliittopuheiden myötä ajateltiin, että eikös tämä oikeastaan ala sitä tarkoittaa, että jos nyt sitten.

Jännittää vaan se, miten moni alkaa syyllistää teinikihlauksesta.

[Guest memmuska]

1.5 vuotta seurustelleet teinit eivät kyllä tunne toisiaan kunnolla, saatika vielä itseään. Onnea vaan matkaan, mutta eipä sillä pitkälle pötkitä. Sorry vaan, mutta en povaa läpi elämän kestävää liittoa. Teinirakkaudet ei kestä, nimim. kokemusta on, omaa ja kaikkien ystävien. En tunne yhtäkään paria jotka aloittivat suhteen yläasteella ja jotka olisivat yhdessä vielä.

Minä tunnen näin äkkiä laskien kolme pariskuntaa (minä ja mies mukaan lukien), jotka ovat alkaneet seurustella yläasteella ja ovat yhä yhdessä. Kaikki ovat nyt olleet yhdessä joko lähes tai jo yli kymmenen vuotta.

[Guest Leena81]

Itse olin 18 (täytin samana vuonna vielä 19) ja mies 19, kun menimme kihloihin. Olin 16-vuotias, kun aloitimme seurustelun. Ensi syksynä, 6v.-kihlapäivänä meidät vihitään.    Meille kihloihin meno oli luonnollisesti lupaus naimisiin menosta. Monet kaverini silloin vähän ihmettelivät meidän kihlausta, mutta meistä se oli oikea valinta. Tosin nämä ihmettelevät ystävämme eivät silloin vakavasti seurustelleetkaan. On totta että elämänkokemus tuo "harkintakykyä", mutta toiset ovat mielestään valmiimpia vakiintumaan nuorena kuin toiset koskaan.

Kihlauksella sinänsä ei ole juridista merkitystä, mutta se otetaan huomioon esim. esteellisyyttä arvioitaessa. Eli kihlakumppania ei esim. pakoteta todistamaan kihlattuaan vastaan oikeudenkäynnissä.

En tiedä miten laki tässä asiassa sanoo, mutta minulla on vähän toisenlainen kokemus. Mieheni joutui pahoinpidellyksi viime kesänä, ja olin paikalla kun se tapahtui. Mieheni ei tapahtumassa tehnyt mitään, eikä häntä tietysti mistään siksi syytettykään. Poliisi kuulusteli häntä asianosaisena, koska tapausta käsiteltiin törkeänä pahoinpitelynä. Poliisi halusi kuulla myös minua, koska olin tapahtumapaikalla ollut. Poliisi kysyi aluksi minulta: "Tehän ette ole naimisissa?" Johon vastasin kieltävästi. Siihen poliisi totesi, että: "Sitten sinun on annettava lausunto, koska vain avioparilla on oikeus olla antamatta lausuntoa juttuun jossa puoliso on osallisena." Tietysti olisin lausuntoni antanut muutenkin. Mutta tästä sain käsityksen, että ainoastaan aviopuolisoilla on tämä kyseinen oikeus.  :-?

[Guest Netty(Guest)]

Niin tuosta lakijutusta vielä, luin ikivanhasta lakikirjasta että jos sulhanen purkaa kihlauksen ilman morsiosta johtuvaa syytä, ja on maannut tämän, joutuu maksamaan morsiolle korvauksia  ;D

[turkinpippuri]

Kyllä vain. Tämä nk. makaamishyvitys poistui Suomen laista vasta 80-luvulla.  ;D

[Saaruskainen]

Me olemme tällaisia "vanhana" kihlautuneita, joten omakohtaisia kokemuksia ei ole  ;D. Olemme siis menneet kihloihin 1,5 vuoden seurustelun jälkeen, jolloin minä olin 26 ja sulho 32 . Emme kumpikaan ole ollut aiemmin kihloissa, vaikka pitkiäkin seurustelusuhteita on ollut. Itse en olisi edes voinut kuvitella kihlautuvani tai meneväni naimisiin teinipoikaystävieni kanssa, mutta sehän on ihan persoonista kiinni... en olisi tarkemmin ajatellen edes halunnut muuttaa yhteen.

Vaikkei minulla omakohtaista kokemusta olekaan, minulla on erittäin hyvä ystävä, joka on mennyt kihloihin kultansa kanssa 17-vuotiaana ja edelleen ovat yhdessä 10-vuotta myöhemmin. Kaikki teininä solmitut kihlaukset eivät siis ole tuhoon tuomittuja, vaikka kumpikin vielä etsisi itseään! Riski "erilleen kasvamisesta" tosin on varmasti suurempi kuin vanhemmilla pareilla. Toivotan kaikille nuorille ja vanhemmillekin kihlapareille onnea  

[Birbir]

Heh, minä taidankin olla tässä ketjussa nuorimpana kihlautunut  ;D Olin itse kihlautuessamme 14-vuotias, poikaystäväni (nyk. avomieheni, tuleva aviomieheni) 16-vuotias. Totta kyllä on, että kuinkakohan moni 14-vuotias ihan varsinaisesti tietää (tai vaivautuu miettimään) mitä kihlaus merkitsee. Itse kuitenkin olin siitä tietoinen, kuten myös toinen puoliskoni. Naimisiin sillä luvattiin mennä.

Tämä teinirakkaus ja vieläpä ensirakkaus siis kesti. Tällä hetkellä meillä menee paremmin kuin koskaan, enkä näe ainakaan tässä vaiheessa mitään sellaista elämässämme/ lähitulevaisuudessamme, joka voisi johtaa johonkin muuhun kuin onnelliseen avioliittoon. Tulevaisuudesta ei tosin koskaan voi tietää, mutta elän erittäin hyvässä toivossa

Mitenkään rypyttömästi ei meidän(kään?) yhteinen taival ole sujunut, mutta asiat on saatu selvitettyä.

Kaikki ei sovi kaikille, tämä etenemistapa sopi kuitenkin meille. Tarkennettakoot, että muutimme myös ensimmäisen kerran yhteiseen asuntoomme minun ollessani 15-vuotias ja avomieheni siis 17. Vakavasti siis ollaan oltu yhdessä ihan alusta saakka.

En tosin usko, että katsoisin yhtään hyvällä, jos oma tyttäreni/ poikani kihlautuisi yhtä nuorena  ;D

[bohemian]

Kuulkaas kuulkaas!

MINÄ olin 14 (tosin juuri täyttämässä 15) kun menin itseäni 3 vuotta vanhemman rakkaani kanssa kihloihin (tunnettuamme 3kk). Olimme sielunkumppaneita. Tuntui kuin olisimme tunteneet toisemme aina ja ymmärsimme (ymmärrämme edelleen) toisiamme paremmin kuin kukaan muu. Jo silloin ihmiset supisivat että: eihän tommosesta mitään tule...mutta niin vaan ollaan oltu kesällä 5 vuotta yhdessä (olen nyt 19, täytän 20) ja viisivuotispäivänämme menemme naimisiin...yli vuosi on asuttu yhdessä...että näin...ihan typerää väittää, ettei nuorena alkaneesta suhteesta mitään tule.

Niin ja olinpahan noina "teiniseurusteluvuosina" vielä "sotaleskenäkin" semmoset pari vuotta ees taas, kun kullan palvelusaikaa aina siirrettin ku tuli jalkoihin murtumia ja luuongelmia...

[Ellukka]

Ite menin kihloihin 16 vuotiaana, lapsikin meille tuli juuri ennen kun täytín 17 ja nyt naimisiin :-X en kadu päivääkään lapsen tekoa niin nuorena enkä kihlaustani..minä en just ymmärrä ihmisiä jotka valittaa että herran jumala ootko oikeasti tuon ikäinen ja paksuna.. mutta jos en olisi tullut raskaaksi niin olisi tullut valittelua herran jumala miksi ryyppäät aina kylillä saa hävetä silmät sun kanssas päästä ym ym.. ikinä ei oo mikään hyvä...!!!!

[Mirmeli]

1.5 vuotta seurustelleet teinit eivät kyllä tunne toisiaan kunnolla, saatika vielä itseään. Onnea vaan matkaan, mutta eipä sillä pitkälle pötkitä. Sorry vaan, mutta en povaa läpi elämän kestävää liittoa. Teinirakkaudet ei kestä, nimim. kokemusta on, omaa ja kaikkien ystävien. En tunne yhtäkään paria jotka aloittivat suhteen yläasteella ja jotka olisivat yhdessä vielä.

Mä keksin ainakin samantien 3 paria, jotka alkeneet seurustella yläasteella ja suhteet on kestänyt näihin päiviin asti. Ensimmäisenä mun vanhemmat, äiti oli 14 ja isi 15, ehti olla naimisissakin yli 23 vuotta, kunnes kuolema erotti. Pikkusiskoni ja sen mies ovat myös seurusteleet jo seiskalta asti ja edelleen yhdessä, nyt takana 8 vuotta ja häitä suunnittelemassa. Lisäksi yksi tuttavapariskunta aloitti seurustelunsa myös yläasteella ja ovat edelleen yhdessä. Että kyllä teinirakkaudet kestää, riippuu vähän vaan ihmisistä. Ja olinhan mäkin teini, kun mieheni kanssa aloitin seurustelun, juuri 16 täyttänyt "vasta".  

[Ei]

Minäkin tunnen teini-ikäisestä lähtien yhdessä olleita pareja, monen ikäisiä.

[Guest memmuska]

Minäkin tunnen teini-ikäisestä lähtien yhdessä olleita pareja, monen ikäisiä.

Kuin myös. Minä ja mies mukaan luettuna tulee näin äkkiseltään viisi paria mieleen. ja kaikki ovat olleet yhdessä jo ainakin kymmenen vuotta  .

Eihän sitä silti toki koskaan voi tietää mitä tapahtuu, mutta jos joku näistä pareista eroon joskus päätyisi, en kyllä sanoisi, että se johtuu siitä, että ollaan niin nuoresta oltu yhdessä.

[te-pa]

Tähän päivään mennessä en ole törmännyt ikärajaan, joka kieltäisi tietynikäisen kihlautumisen. Myöskään en ole kuullut pakkokihlauksista ennen avioliittoa (pakko kihlautua, muuten ei vihitä). Kihlaus on näiden kahden välinen sopimus, yleensä avioliitosta.

Miehen sukulaiset odotti kihlausta ennenkuin oltiin vuosi oltu yhdessä (olin 16).. Saivat ootella aika monta vuotta kun mä hannasin vastaan. Eräs kaveri meni kihloihin 14-vuotiaana, sittemmin eronnut eikä ainakaan silloin puhunut mitään naimisiinmenosta.

[Guest Grace K.]

Kihlautuminen ei ole oikeudellinen instituutio eikä siitä säädetä laissa (vaikka eräässä toisessa ketjussa onkin muuta väitetty). Laki ei siis aseta ikärajaa.

Sen sijaan vanhemmilla voi kyllä olla sanansa sanottavana, jos kihlautuja on kovin nuori.  ;D

[Guest Grace K.]

Niin tuosta lakijutusta vielä, luin ikivanhasta lakikirjasta että jos sulhanen purkaa kihlauksen ilman morsiosta johtuvaa syytä, ja on maannut tämän, joutuu maksamaan morsiolle korvauksia  ;D

Harmi, ettei tämä ole enää voimassa. Tällähän voisi vaikka rikastua!  ;D