Anna H Posted June 22, 2011 Report Share Posted June 22, 2011 ^ Vähän sama juttu, tosin minun "ulkomaalainen nimeni" josta haluan päästä eroon, on niinkin eksoottinen kuin ruotsinkielinen. ;D Ei minulla mitään sitä vastaan muuten olisi, mutta on vähän rasittavaa kun joissain yhteyksissä ihmiset automaattisesti olettavat minun olevan suomenruotsalainen, varsinkin kun ruotsi ei todellakaan ole niitä vahvimpia kieliäni.Sama täällä. Asiaa ei helpottanut lainkaan se, että tuo ruotsin kieli on vähän vahvemman puoleinen - selviän sillä niin hyvin, että vanhalla nimellä on hyvin helppo olettaa suomenruotsalaiseksi. Ei mitään suomenruotsalaisia vastaan, mutta kun minä en sellainen ole, niin onpahan nyt sitten oikein perisuomalainen nimi. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
okkanainen Posted June 23, 2011 Report Share Posted June 23, 2011 Miehen nimi tulee mulle, kaunis nimi nimittäin!! Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
cake Posted June 27, 2011 Report Share Posted June 27, 2011 Otan miehen nimen. Eipä asiasta juuri olla keskusteltu, mutta mä oon pitänyt sitä jotenkin itsestäänselvyytenä. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Freckle* Posted June 27, 2011 Report Share Posted June 27, 2011 Otan miehen nimen. Nimi on harvinainen ja sointuu nätisti etunimeni kanssa. Lisäksi meistä on kiva saada vain yksi nimi postilaatikkoon. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
iteat Posted June 27, 2011 Report Share Posted June 27, 2011 Otan miehen nimen. Nimi on harvinainen ja sointuu nätisti etunimeni kanssa. Lisäksi meistä on kiva saada vain yksi nimi postilaatikkoon.Samasta syystä vaihdan miehen nimeen ja tuntuu jotenkin "helpommalta" että ollaan samalla sukunimellä... oikeastaan muuta syytä ei oo, koska molemmilla on tosi tylsät suomenkieliset -la-päätteiset sukunimet Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
amanda_h Posted August 21, 2011 Report Share Posted August 21, 2011 Olen suunnitellut ottavani mieheni sukunimen. Oma sukunimeni on kyllä erittäin harvinainen ja miehelläni taas on todella yleinen sukunimi mutta toisaalta olen lapsesta asti haaveillut siitä tulevasta sukunimestä! Outoa kylläkin. Pidän paljon omasta nimestäni (etunimi+sukunimi-yhdistelmästä, olen Suomen ainoa tämän niminen) mutta sukunimeni aiheuttaa paljon hankaluuksia, kun monikaan ei sitä kuule oikein ja sukunimeni on milloin mikäkin väärinkuulemisen vuoksi. Kyllähän siihen uuteenkin nimiyhdistelmään tottuu, nimmaria olen tosiaan harjoitellut jo lapsesta asti. Haluan myös, että sitten tulevaisuudessa koko perheellä on yhteinen sukunimi (lapsia ei siis vielä ole, haaveissa kyllä ovat jo). Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Spörre Posted August 21, 2011 Report Share Posted August 21, 2011 En voi kuvitella luopuvani omasta sukunimestäni ja ottavani miehen sukunimeä ainoana. Tapa on omaan makuun vähän vanhanaikainen ja liikaa mielestäni korostaa sitä, että morsian naitetaan toiseen sukuun ja hänen juurensa ikään kuin häivytetään. Onpas filosofista...Tulevalla miehelläni on kuitenkin kaunis sukunimi ja yhdyssukunimi muutenkin kertoo kauniisti siitä mistä olen kotoisin ja kenen kanssa nyt olen. Onneksi miehen sukunimi ei ole -nen -päätteinen, kuten omani. Silloin olisimme pulassa. Mies kyllä aluksi pohti ottavansa minun sukunimeni, mutta kielsin. Hänen omansa kun on sen verran kiva ja harvinainen. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Sany Posted August 23, 2011 Report Share Posted August 23, 2011 Miehen sukunimen otan. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
medde Posted August 28, 2011 Report Share Posted August 28, 2011 Miehen nimi tuli yhteiseksi nimeksi ja tämä oli mulle ihan itsestäänselvyys Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
aino12 Posted August 29, 2011 Report Share Posted August 29, 2011 Miehen nimi tulee molemmille, mutta olisi kyllä ollut hauska keksiä joku uusi nimiyhditelmä meidän molempien nimistä Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Diablito Posted September 26, 2011 Report Share Posted September 26, 2011 Kummatkin tulemme pitämään omat sukunimemme. Ei sitä tässä vaiheessa osaa enää nimeä vaihtaa. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest tuleva rouva Posted October 6, 2011 Report Share Posted October 6, 2011 Miehen nimen otan kun mies ei halunnu ottaa miun nimeä. Kaksiosainen on ehdoton ei. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
andie Posted October 7, 2011 Report Share Posted October 7, 2011 Minä oon tätä nimiasiaa pohtinut jo valmiiksi, vaikka kihlauskin on melko tuore tapaus. Tykkään omasta sukunimestäni, se on hieman harvinaisempi mutta hyvin suomalainen. Olin aina aikaisemmin ajatellut, että kaksoinimeä en missään nimessä (!) halua. No, nyt ehkä haluankin Ajattelen, että on kiva jos olisi tunnistettavissa jonkun aviopuolisoksi nimen perusteella (ja tulevista lapsista tulee isän sukunimellä varustettuja, niin olis kiva olla tunnistettavissa myös lasten äidiksi koulumaailmassa ym..) mutta toisaalta taas en halua luopua omastani..Ja, kaiken hyvän lisäksi sattui niin, että mieheni serkku meni taannoin naimisiin saman etunimen omaavan tytön kanssa kuin mitä minulla on ja tämä tyttö otti miehensä sukunimen. He asuvat vielä samassa kaupungissa meidän kanssamme. Olen aina ollut ainoa laatuani nimen suhteen ja en todellakaan halua luopua tästä..joten siksi päätynen tuplasukunimeen. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
riittatih Posted October 8, 2011 Report Share Posted October 8, 2011 Miehen nimi, käytännön ja muistakin syistä. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
paulsi Posted October 10, 2011 Report Share Posted October 10, 2011 Otan miehen nimen. Tyttärellämmekin on isänsä nimi, joten sitten ollaan kaikki samaa plaatua! Tämä oli kyllä ilman tytärtäkin minulle itsestäänselvyys, mutta olemme kyllä keskustelleet nimi-asiasta ja näin oli molemmille eniten mieleen. Miehen nimi siis. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest lellu Posted October 13, 2011 Report Share Posted October 13, 2011 Minä otin miehen nimen. Ehkä olen vanhoillinen, mutta se tuntui oikealta. Eniten yllätyin siitä, kuinka tärkeä asia oli miehelleni. Hän ei kihla-aikana tuonut mielipidettään esille, eikä silloinkaan, kun asiasta kysyttiin kirkkoherranvirastossa. Oli täysin minun päätettävissä, minkä nimen otan käyttööni. Vihkimisen jälkeen, mies kertoi olevansa todella ylpeä siitä, että minulla on hänen nimensä. Olimme olleet yhdessä ennen vihkimistä yhdeksän vuotta eikä hän ollut kertaakaan sanonut minulle, että asia on hänelle todella tärkeä. Tavallaan olen tyytyväinen siitä, että hän ei kertonut asiasta minulle, koska näin tein päätöksen itse, tavallaan olen hieman loukkaantunut (kyllä, me naiset osaamme olla vaikeita ). Ilmeisesti asia oli hänelle tärkeä, mutta hän ei halunut "painostaa" minua. Itse taas mietin, entä jos olisin pitänyt tyttönimeni, olisinko tietämättäni loukannut miestä, jota rakastan. Olisiko mieheni vain ollut hiljaa, niellyt asian ja ollut sisimmässään pettynyt ratkaisuuni. Vaikka ei halua painostaa toista tekemään ratkaisua, pitäisi silti tuoda oma mielipiteensä julki. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Ella Posted October 13, 2011 Author Report Share Posted October 13, 2011 Olimme olleet yhdessä ennen vihkimistä yhdeksän vuotta eikä hän ollut kertaakaan sanonut minulle, että asia on hänelle todella tärkeä. Tavallaan olen tyytyväinen siitä, että hän ei kertonut asiasta minulle, koska näin tein päätöksen itse, tavallaan olen hieman loukkaantunut (kyllä, me naiset osaamme olla vaikeita ). Ilmeisesti asia oli hänelle tärkeä, mutta hän ei halunut "painostaa" minua. Itse taas mietin, entä jos olisin pitänyt tyttönimeni, olisinko tietämättäni loukannut miestä, jota rakastan. Olisiko mieheni vain ollut hiljaa, niellyt asian ja ollut sisimmässään pettynyt ratkaisuuni. Vaikka ei halua painostaa toista tekemään ratkaisua, pitäisi silti tuoda oma mielipiteensä julki.Aika ihmeellistä loukkaantumista, jos loukkaantuu siitä, että toinen on senniminen kuin on... Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Vyötiäinen Posted October 13, 2011 Report Share Posted October 13, 2011 Otan miehen nimen. Keskustelimme myös vaihtoehdoista, että mies ottaisi minun nimeni tai että ottaisimme sukunimistämme yhdistetyn uuden nimen, mutta jotenkin tuli (ehkä yllättäenkin) sellainen olo, että haluaa kuitenkin kuulua jompaankumpaan sukuun. Minulle oli kuitenkin tasa-arvon kannattajana tärkeää, että kävimme aidon keskustelun sukunimestä, eikä ollut itsestään selvää, että otan miehen nimen. Onhan se jotenkin romanttistakin vaihtaa nimeään, vaikka kovin kiintynyt nykyiseen nimeeni olenkin. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest mie Posted October 13, 2011 Report Share Posted October 13, 2011 Aika ihmeellistä loukkaantumista, jos loukkaantuu siitä, että toinen on senniminen kuin on...Aika ihmeellistä parisuhteessa, jos ei ota toisen mielipidettä ja halua tärkeässä asiassa huomioon... Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
<N86> Posted October 14, 2011 Report Share Posted October 14, 2011 Otan miehen nimen. Asiaa en oikeastaan ole edes suuremmin pohtinut, olen pitänyt sitä aina ihan selvänä asiana. Kaksoisnimet koen jotenkin hankaliksi, tietysti jos itselläni olisi jokin todella erikoinen sukunimi mistä en haluaisi luopua niin silloin voisin harkita kaksoisnimeä. Mutta oma sukunimeni on sen verran tavallinen, että luovun siitä kyllä ihan mielelläni Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Ella Posted October 14, 2011 Author Report Share Posted October 14, 2011 (edited) Aika ihmeellistä loukkaantumista, jos loukkaantuu siitä, että toinen on senniminen kuin on...Aika ihmeellistä parisuhteessa, jos ei ota toisen mielipidettä ja halua tärkeässä asiassa huomioon...Riippuu aivan siitä, vaikuttaako se asia sen toisen osapuolen elämään mitenkään - tai edes lähelle vastaavasti kuin sen, jonka sukunimestä on kysymys. Muutenkin tietysti on kumma, että nimivalinnoista ei avoimesti keskustella ennen avioitumista. Tällöin ilmeisesti on ajatuksena, että miehen nimen säilyminen on itsestäänselvyys ja nainen on ainoa, joka ylipäätään tekee valinnan. Ja tästä naisen valinnasta sitten miehellä on jokin mielipide. Mitä, jos nainen päättäisi loukkaantua siitä, että mies pitää oman nimensä? Onko joku nainen joskus loukkaantunut siitä? Ja nyt saa riittää, anteeksi OT. Edited October 14, 2011 by Ella Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Huraira Posted October 14, 2011 Report Share Posted October 14, 2011 (edited) Minulle tulee miehen nimi, jotta koko perhe saadaan sama nimi Sukunimi on myös aika harvinainen 61 henkilöä tällä hetkellä...On myös mukavaa kun nimi lyhenee 3 kirjainta (pankki lappuihin on ollut välillä vaikea saada mahtumaa...) Edited October 14, 2011 by Huraira Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Nacho Posted October 25, 2011 Report Share Posted October 25, 2011 Me pidettiin molemmat omat nimemme. Mä en jostain syystä koe sitä oikeudenmukaiseksi, että kumpikaan joutuisi omasta nimestään luopumaan, vaikka nykyään ollaankin perhe virallisestikin. Mies olisi halunnut, että otan hänen nimensä, mutta kun olin paljon miettinyt asiaa, eikä se vieläkään tuntunut luontevalta, jätettiin asia sikseen. Voihan sitä joskus myöhemminkin vielä muuttaa, jos hotsittaa Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
unsku Posted October 27, 2011 Report Share Posted October 27, 2011 Minulle tulee miehen nimi. On mukavaa, että nimi yhtenäistää meitä ja jos tulee lapsia, niin perheellä on sama nimi. Ei tämä mikään itsestään selvä asia ollut, että nimi muuttuu. Mutta asiaa ajateltuani se tuntuu ehdottomasti parhaalta vaihtoehdolta. Mies olisi myös voinut muuten harkita nykyistä nimeäni, mutta se ei sopisi hänen etunimeensä kyllä yhtään, mikä on aivan totta. Yhdistelmänimet ovat myös jotenkin hankalia. Tuntuu siis oikealta ratkaisulta ottaa miehen nimi Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Merya Posted October 31, 2011 Report Share Posted October 31, 2011 Otin mieheni nimen. Samalla sukunimeni muuttui todella yleisestä todella harvinaiseen. Oikeastaan ei ollut edes vaikea tehdä päätöstä, että otanko miehen sukunimen vai en. Se vaan on niin luonnollista, että perheellä on sama sukunimi.Helpottaa moniakin asioita. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.