mukuliini

Mitä sanoa niille joita ei aio kutsua häihin?

401 posts in this topic

Raha, tai siis sen puute. Tähän mennessä ovat ymmärtäneet. Minusta ei ole vaikeaa sanoa, että valitettavasti pidämme vain häät perheen ja parin ystävän kesken, koska meillä ei ole varaa. Muuten olisimme joutuneet siirtämään häitä vuodella. Ja tämähän on täys tosi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

joo, kun kerroin entiselle esimiehelleni hääaikeistamme, pyysi hän ilmoittamaan hääpäivän mahd. nopeasti, jotta varmasti pääsee häihimme tulemaan?  ??? Mä kyl uskon (lukuunottamatta tätä tyyppiä) et se, joka ei kutsua häihimme saa, tietää kyllä miksi kutsua ei ole tullut.... Sukumme ei onneksi ole kovin suuria, joten suurimman osan pystymme (JA HALUAMME) kutsua...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiva että muitakin löytyy.Enköhän selviä tästä ongelmasta teidän ansiosta  :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen sanonut ihan suoran ihmisille, että me haluamme pienet häät. Kumpikaan meistä ei viihdy isoissa ihmisjoukoissa, joten oman viihtyvyytemme vuoksi teemme näin. Lisäksi ongelmana oli se, että jos kutsuu yhdet, niin täytyy kutsua toiset, eli esim. jos kutusn äidin sisarukset, täytisi kutsua myös isän, ja sulhasen suku myös. Ja siitä ne häät siiten paisuisivat.

Itse en halua itselleni lähes vieraita ihmisiä häihini, tämän vuoksi kutsumme vain aivan lähimmät ihmiset. Häiden jälkeen on tarkoitus kutsua äitini puolen suku meille juhlimaan avioliittoamme. Näin ei tule sitten muilta sukulaisilta kyselyjä siitä, miksei heitä kutsuttu, eikä appivanhempien tarvitse ihmetellä, miksei heidän sukuaan ole kutsuttu. Sulhasella kuitenkin on todella viileät välit omiin sukulaisiinsa, vanhempia ja veljen perhettä lukuun ottamatta. Hän onkin monasti minulle sanonut, että tuntee minun sukuni paljon läheisemmäksi kuin omansa.

(Vähän meni OT:ksi)  :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
joo, kun kerroin entiselle esimiehelleni hääaikeistamme, pyysi hän ilmoittamaan hääpäivän mahd. nopeasti, jotta varmasti pääsee häihimme tulemaan?  

Joo, nämä on parhaita... meillä yksi kaveri (joka kylläkin todennäköisesti on kutsulistalla): "niin koskas te menette naimisiin?" johon minä: "toukokuussa". Tähän kaveri: "Joo, se ajankohta varmaan sopii niin että minäkin pääsen sinne häihin tulemaan..."

::)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä lähes kaikki kutsutta jääneet suhtautuivat tosi kivasti, kun kerrottiin (rehellisesti) tilan ja rahan puutteesta. Joukosta löytyi kyllä myös sellainen, joka inhaloi herneitä nenukkiinsa, mutta jotkut ihmiset nyt vain ovat sellaisia asian kuin asian suhteen...  ::)

Eli kun nätisti pahoittelee, että ei yksinkertaisesti pysty kutsumaan kaikkia vaikka haluaisikin, niin eiköhän lähes jokainen suhtaudu asiaan ymmärtäväisesti - ainakin jokainen, joka on joskus omat häänsä järjestänyt.  :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäki oon tässä pohtinu, että mitenkä ilmaisisin kavereille sen, et kutsua ei tule. Tänäänkin yksi, jonka häissä olin puolitoista vuotta sitten, kyseli kovasti häistämme.  :-/ Mekään ei pystytä kutsumaan kaikkia kavereita.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Minä en ymmärrä ihmisiä, jotka ottavat itse puheeksi sen, kuuluvatko he joidenkin häiden kutsulistalle  ::)

Mun mielestäni voi kyllä kysyä onko kutsuttavien joukossa ja morsiamen/sulhasen pitäisi myös pystyä sanomaan ihan suoraan että: "Ei ole." Ilman mitään selityksiä.

Kummaa on suuttua kutsutta jättämisestä ja kenties pilata hyvä ystävyys häiden takia.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Minä sanoin vain pahoittelevaan äänensävyyn että valitettavasti meillä ei ole varaa kutsua kaikkia joita haluaisimme.

Tätä taisin käyttää, kun koulukaverit hihkuivat, et ens kesänä päästään juhliin. Kaikki tuntuivat ymmärtävän tilanteen. En siinä vihtinyt kertoa, että osa heistä tulee kyllä saamaan kutsun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on erään "kaverin" kanssa myös tämä ongelma. Hän seurusteli erään ystävämme (miehen) kanssa mutta ovat nyt eronneet. Nyt tämä kaveri olettaa automaattisesti, että hänet on kutsuttu. Itse en pidä häntä NIIN hyvänä kaverina, että saisi kutsun ilman tätä miestään. Heidän seurusteluaikanaan tuli oleiltua yhdessä "pakon edessä" mutta muuten yhteyttä ei olla pidetty.

Monta kertaa hän on jo puhunut mulle ohimennen, että kutsutaankohan häntä ollenkaan ja voi surkuti surkuti kun on muutenkin elämä niin kurjaa. Olen vain myhäillyt jotain epämääräistä ja mutissut jotain budjetin pienuudesta ::)

Kauhulla odotan sitä kun joskus joudun hänelle sen suoraan sanomaan ettei häntä ole kutsuttu. Tai  sitä sitten, että näemme hänet vasta häiden jälkeen ja sitten alkaa se marmatus, että eipä hänelle tullut kutsua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

meillä kans on porukka ilmoittautunut jo valmiiksi tyyliin ''kyl me silloin pääästään!'' ''kivaa kun on juhlat'' ''kai meidätkin on kutsuttu....?''

sit kun olen sanonut et juhlat on lähipiirille on tullut nenä rutuss ''ai jaa''-kommentteja. ja kun kerran vetosin olemattomaan budjettii ''no, ei me niin paljoo syödä!''  ....DAA!

nyt on muitakin sellasia kun ovat kauttarantain kertonee et odottavat kutsua... pakko vaan olla tyly ja sano et halutaan juhlia pienellä porukalla/lähisuvun kera.

joku oli kommentoinut et miten voi jättää kutsumatta sulhon äidin the korppikotkan... mun mutsi ei ole kutsulistalla... ::)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oikeesti, miksei porukka tajua sitä että kaikkia mahdollisia hyvänpäivän tuttuja ei ole kutsuttu? Kaverini menee naimisiin kesällä ja ehkä olen hieman salaa odottanut kutsua, mutta en todellakaan ole millään tavalla sitä hänelle ilmaissut, juuri sen takia, etten saattaisi häntä kiusaliseen tilanteeseen, että joutuisi selittelemään jotain tilan tai budjetin pienuudesta ::)

Häät ovat sen verran lähellä että tiedän ettei kutsua enää tulekaan, mutta en ole vihainen, loukkaantunut, en mitään koska ymmärrän varsin hyvin häntä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on ilmennyt typerä ongelma, kun kutsuin erään seurustelevan ystäväni yksin häihini. Ystävän poikakaveri ei ole mulle millään muotoa läheinen, vaikka muutama kerta ollaan joskus nähtykin. Ystäväni taas olen tuntenut vuosia, vaikka viime aikoina ei niin hirveästi olla pidettykään yhteyttä. Nyt sitten nämä menivätkin kihloihin...Pitäisikö minun nyt samalla kuin onnittelen heitä sivulauseessa mainita, että tietenkin sulhokin on tervetullut häihin? En millään viitsisi tätä tehdä, koska kyseessä ovat pienet häät, ja tilat juhlapaikalla ovat rajalliset. Lisäksi eräs toinen seurusteleva ystäväni tiedusteli jo, voiko tuoda poikaystävänsäkin (en ole koskaan tavannut) juhliin, ja mun oli pakko vaan sanoa, että tilanpuutteen takia se ei käy, ja että olen kutsunut muitakin seurustelevia ystäviäni ilman poikaystäviään, ja nämä saattaisivat loukkaantua, jos yhdellä olisikin avec mukana...

Etiketin mukaanhan aviopari kutsutaan aina yhdessä joka paikkaan, mutta entä kihlapari? Varsinkin, kun kihlautuivat vasta kutsumisen jälkeen? Voi olla, että teen yksinkertaisesta asiasta vaikean, mutta kertokaa ihmeessä mielipiteenne!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällähän on hyviä vinkkejä tulevia tilanteita varten... Onhan niistä häistä jo kyseltykin, vaikka ajankohta ei ole kuin lähimpien tiedossa. Kysymykseen: "No koskas te meette naimisiin?" vastaan yleensä rehellisesti, että ensi talvena. Täytyy kyllä lähempänä hääpäivää kehittää ehkä pidempi selitys, sitten kun alkaa olla ilmeistä, ettei kutsua ole tullut... Tuo "lähipiiriin" vetoaminen kuulostaa hyvältä ja pitää meidän häiden kohdalla paikkansa.  Jos joku ei ymmärrä, se on sitten hänen oma ongelmansa.

Meidän häihin ilmottautu ensimmäinen halukas vieras jo kauan ennen hääpäivän päättämistä... Oli meidän kihlauksesta kuultuaan todennut yhelle meiän tutulle, että toivottavasti hänet kutsutaan sitten häihin. Ainoa linkki meillä yhteisen tuttavan lisäksi kyseiseen ihmiseen on, että tämä tytsykkä opiskeli aikanaan sulhoni kanssa samassa koulussa ja yritti huonolla menestyksellä iskeä tulevaa miestäni usean vuoden ajan... Joten pitääpä ihmetellä, miksi hän meidän häihimme hinkuisi  :-?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jaa niin... Mielle piti myös vastaamani... Hankala tilanne sinänsä, itse olisin kyllä hiukan kallellani sinne suuntaan, että kihlapari pitää kutsua. Toisaalta tietysti joku seurusteleva pari saattaisi olla kihlapariakin "vakiintuneempi"... Ehkä pitäisin siviilisäätyä ja sormuksia selvempänä kriteerinä sitä, onko kyseessä avopari vai vain seurusteleva pari. Tai tiedä häntä. Ei taida minusta apua olla  :-[

Mm. tuosta syystä me päädyimme sellaiseen ratkaisuun, että pariskunnat kutsutaan kokonaisina ja yksinäistenkin kohdalla varaudutaan aveciin. Vedämme tiukemman rajan vieraslistaan, jotta ei tarvitse erottaa pariskuntia (varsinkin, kun kyseessä on uudenvuodenaatto). Itse kun en mielelläni menisi häihin (en läheisimpienikään) ilman omaa sulhastani. Mutta riippuu varmasti paljon ystäväpiirin meiningistä ja tosiaan tuosta häiden ajankohdastakin. Yksi kesäinen lauantai-ilta erossa tuskin tuntuu niin pahalta kuin esim. justiinsa uudenvuodenaatto tai juhannus erillään.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Oikeesti, miksei porukka tajua sitä että kaikkia mahdollisia hyvänpäivän tuttuja ei ole kutsuttu?

Ehkä kutsujienkin pitäisi pitää mielessä, ettei ole kovin kiva tulla luokitelluksi epämääräiseksi hyvänpäivän tutuksi, kakkosluokan kaveriksi tai pakkopulla sukulaiseksi. Jos häiden kokoluokasta voidaan avoimesti puhua, niin silloin nekin joita ei kutsuta voivat osallistua häiden odotukseen. Tietenkin jotkut ihmiset aina osaa olla tökeröitä :P.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä minullakin on vaikeuksia saada suustani tietyille ihmisille sitä, ettei heitä kutsuta.

Nämä ihmiset ovat sellaisia, että todella uskovat olevansa mitä parhaimpia ystäviäni - vaikkemme edes näe kuin sattumalta. Ja syystä. Minä kun en osaa ilmoittaa ihmisille sitä, etten tahdo heidän kanssaan olla tekemisissä. Moni näistä on teini-iän ystäviä, joiden elämä onkin mennyt hieman eri suuntaan. Tekemisissä voisimme varmaan ollakin, mikäli tahtoisin istua baarissa räkäkännissä.

Ja tilampuutteen valittelu tuskin auttaisi, sillä silloin hermostutaan siitä, että heitä ei ole tässä tärkeysjärjestuksessä otettu huomioon jne. Tuskin mikään oikeastaan auttaakaan, pakkohan se suoraan on sanoa viimeistään silloin, kun kutsua ei tule ja perään kysellään.

Ikävää tällainen, mutta en toisaalta tahdo nössöyttäni kutsua ihmisiä, joita en paikalle tahdo. "ettei nyt tarvitsisi riidellä."

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä ainakin tulen sanomaan niinkuin asiat ovat. En todellakaan ala kestitsemään ihmisiä joita en tunne tai joihin en pidä yhteyttä ollenkaan. Esimerkkeinä pohjoisessa asuva täti jota en ole nähnyt melkein 14 vuoteen tai entisten koulukavereiden poikakaverit joita en edes tunne. Miehen kanssa sovittu,että katto on 20 hlö kummaltakin, siihen täytyy sisällyttää ystävät ja suku. Kaikenmaaílman serkut ja hyvänpäivän tutut jos kutsuisi tulisi häihin ainakin 90 ihmistä. Kyllä niille rahoille parempaakin käyttöä on jotka menisivät siihen että ruokkisin tuollaisen määrän. Mummoni on ainakin jo vetänyt ilmeisesti herneen nenään kun en puolta sukua omalta puoleltani kutsu. Anoppi tulee olemaan toinen joka herneen nenäänsä tulee 99% varmuudella vetämään  ::) en jaksa stressata. Meidän häät, ei muiden.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihmiset tietää nykyään aika hyvin, että häät on varsin kallis projekti, eikä niihin yksinkertaisesti VOI kutsua kaikkia tuttaviaan ja tuttavien poika/tyttöystäviä. Ei sitä kutsumattomuutta mun mielestä hirveesti tarvii selitellä, kyllä ihmisten voi olettaa tajuavan miksi vierasmäärää on pakko rajoittaa. Jos jotain kumminkin haluaa selittää, niin voihan sitä vaikka sanoa että häät on ihan pienet ja päätettiin pitää vain perhepiirissä tms., aika usein olen kuullut just em. selityksen. Tai sit vaan sanoo suoraan, että vieraslistaa oli PAKKO rajoittaa, muuten kustannukset olis karanneet ihan käsistä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Koska meilläkin juhlatila on rajoitetun kokoinen, jouduin jättämään muutaman sellaisen kaverin kutsumatta, jotka ehkä olisin muuten halunnut kutsua...Tai he ainakin olettivat tulevansa kutsutuksi  ::). Yhden olen tuntenut vasta vuoden ja silloin oli jo juhlapaikka varattu, joten kaiken järjen mukaan hänen olisi pitänyt osata varautua siihen, ettei kutsua tule, mutta hän loukkaantui kuitenkin, kun ei saanut kutsua... :( Mietin jo kun nyt on tullut muutamalta tieto, ettei pääse tulemaan, että kutsuisin hänet, mutta sekin tuntuisi typerältä...

Yhdelle toiselle selittelin kautta rantain, ettei hän tullut kutsutuksi. Se oli TODELLA nolo tilanne  :-[, mutta kun hän puhui häistä koko ajan ja selvästikin odotti tietoa... :o

Yksi kaveri, jota en ole edes nähnyt muutamaan vuoteen, ehdotti että tulisi kanssani etsimään hääpukua...Onneksi ehdin löytää pukuni ennenkuin olimme seuraavan kerran yhteydessä...Jos hän olisi pukuakin tullut valitsemaan niin varmasti olisi odottanut myös kutsua...

Onhan näitä siis aina - henkilöitä, jotka jostain syystä olettavat tulevansa kutsutuksi, vaikkeivät välttämättä ole koskaan tavanneet sulhastakaan näiden monen vuoden aikana, jotka mekin olemme jo yhteistä polkua tallustaneet...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Häät vain paisuvat ja paisuva, raja on vedettävä johonkin. Jos joku kysyy, miehelläni on niin iso suku, että kutsuimme vaan suvun ja lähimmät ystävät.. vaikka vieraslista on siitä huolimatta pitkä 180 henkeä. Pääperiaatteena kutsuttavissa on se, että saman katon alla asuvat kutsutaa, olivat sitten kihloissa tai ei.  ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Me pidetään pienet häät"

"Me pidetään häät vaan suvun kesken"

"Me pidetään vähän pienemmän budjetin häät, joten..."

Jotain tollasta.

Se on muuten aio

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen (joskus nuorempana - heh ::)) mennyt kysymään hyvältä kaverilta kun kuulin että häät on kohta, että vautsi, päästäänkö me oikein kunnon kekkereihin.. Niin hän vastasi diplomaattisesti, että valitettavasti me pidetään pienimuotoiset häät ja vain ihan lähipiirin kesken. Minulle oli ainakin hyvä ja tyhjentävä vastaus, tuota käyttäisin varmasti itsekin. En tuntenut jääväni pois siitä syystä, ettei minusta pidetty tms.

Nyt vähän hävettää, että tuli edes kysästyä, mutta tilanne tuli hoidettua mielestäni fiksusti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä toivoin ettei jouduttaisi tämän ongelman eteen, mutta...

Olisimme halunneet pitää häät salaisuutena siihen asti kun kutsut kilahtavat postilaatikosta. Vanhempani eivät kuitenkaan kunnioittaneet toivettamme ja juttuhan levisi kulovalkean lailla koko suvulle. Aiomme pitää pienet häät, joihin on kutsutaan vain lähimmät sukulaiset ja ystävät, yhteensä n.65 henkeä. Saimme juuri kutsun serkkuni pieniin häihin, sukulaisen jota näen vain häissä ja hautajaisissa. Emme oleet edes ajatelleet kutsua häntä tai monia muitakaan serkkujani (joita on todella paljon) joihin en ole yhteydessä kuin edellä mainituissa tapahtumissa. Nyt sitten kauhistuttaa millainen vastaanotto noissa häissä tulee olemaan, onko siellä koko suku kailottamassa että kivan kun on toisetkin juhlat tulossa?! Tuntuu tympeältä selitellä sukulaisilleen että joo ei olla kutsumassa teitä, vaikka ollaan itsekkin oltu heidän häissään...

Täytyy nyt vaan terästäytyä, kerätä kaikki ruumiin ja sielun voimansa, ottaa sulho rinnalle ja laukoa totuuksia asioista kyseleville...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now