Guest Mary-Lydia

Häiden jälkeinen masennus ;)

171 posts in this topic

Mua masentaa ihan muista syistä, mutta se on kyllä tylsää, kun ei oo enää mitään ihania askarteluja näperreltävänä eikä muutenkaan oikein mitään mitä voisi suunnitella :/ Ehkä just siks masentaa muut asiat, häiden alle jäi sopivasti kaikki masisaiheet piiloon ...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on usein tullut pitkien tai tärkeiden projektejen jälkeen hirveä haikeus: "nyt se on sitten ohi". Mutta mitä häihin tulee niin yhtä ainutta kertaa ei ole tullut sellaista haikeuden hetkeä, tästä olen jopa yllättynyt. Olen ollut vain ja ainoastaan iloinen ja onnellinen siitä, että meidän ihanat häät on nyt vietetty ja ne sujuivat juuri niin hyvin kuin toivoimme, järjestelyt olivat vaivan arvoiset jne. Lisäksi olen ollut huojentunut, että se kaikki pohtiminen ja häslinki on ohi. Morsiamen rooli oli kiva kokea mutta nyt on ihanaa vihdoin olla rouva. :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tassa on ihan hauska ja mielenkiintoinen artikkeli aiheesta, Post Nuptial Depression http://www.dailymail.co.uk/femail/article-...Depression.html

Itse olin vain helpottunut etta koko "projekti" oli ohi. Kyllahan sita oli vahan haikea olo kun mietti etta en enaa koskaan tule olemaan morsian mutta sitten taas rouvana olo oli jo niin ihanaa etta ei siita sen kummempaa masennusta tullut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

On jotenkin lohdullista kuulla, että ne jotka ovat "häämasista" ounastelleet, ovat siltä ehkä välttyneet kokonaan, toisille moista ei ole ollenkaan tullut ja toisille taas on ennakko-odotuksista riippumatta. Itseni voisin luokittelisin siihen ryhmään, jolla tulee jonkin lainen "ontto olo", sillä pelkästään kihlojen jälkeen oli sellainen olotila :girl_haha: Toivottavasti ei vain käy niin kuin Brassille (toivottavasti teillä jo tilanne vähän helpottaa?). Ollaan myös suunniteltu häämatkaa pian häiden jälkeen, ettei arkeen palaaminen ihan tapahdu rysähtäen ja sit voi askarrella kiitoskortit ja melkein sit voikin jo aloittaa joulukorttien tekemisen :D Mutta tätä ketjua lukiessani olen päättänyt, että turha mitään häämasista odottaa etukäteen vaan ottaa se, mitä eteen tulee :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itsellä on ollut haikea ja tyhjä olo, että "mitäs nyt?" ja tekemistä pitänyt keksiä illoiksi. Kuitenkin hääjärjestelyt vei yli 6kk melkein kaiken vapaa-ajan ja huomion. Mutta vähitellen alkaa helpottaa ja onhan tässä kaikkea projektia menossa, joten pysyy ajatukset virkeinä. :girl_haha: Niin ja helpotus on suuri, kun häät ovat onnellisesti ohi ja voi keskittyä muuhun taas.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä jollain asteella on sellainen tyhjä olo, että mitäs nyt tekisin iltaisin. Jotain projektia tähän pitäisi saada kehitettyä, kun häiden järjestäminen vei aika paljon aikaa ja energiaa kuitenkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei ole ainakaan vielä ehtinyt tulla tyhjä olo, kun ensin oli häämatka ja tähän mennessä olen sen jälkeen vasta tilannut valokuvat - on siis kiitoskorttien askartelu ihan vaiheessa ja hääalbumit tykkänään aloittamatta! Eli ihan on hommaa illoiksi edelleen ;)

Tavallaan sitten "masentaa", kun juhla oli niin ihana ja täydellinen mutta nyt sitten jo historiaa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vähän tyhjälle tuntuu, kun sai olla hemmoteltavana häämeikeissä, kampauksessa ja pukuja sovittelemassa. Eihän tuollaista saa joka päivä. Pitäisi syntyä prinsessaksi.

:girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oh well, en voi välttyä ajatukselta, että niin kovin moni pistää kaiken energiansa hääpäivään. Pittää olla rinsessamekko ja oikean väriset servietit ja oikeanlainen valkosuklaakuorrutus... Häiden suunnittelu tuntuu olevan joillekin elämän tarkoitus! Mikään ihme jos on takki tyhjä ja masentaa, kun pitää palata OIKEAAN elämään sieltä sfääreistä. Häät ovat vain yksi päivä, hyvät naiset! Sen jälkeen se elämä vasta todella alkaakin. Kunpa useampi säästäisi edes osan häiden suunnitteluun käyttämästään energiasta arkeen ja avioliittoonsa sitten häiden jälkeen. (Kuka jaksaa suunnitella häitä 2 vuotta?!)

nimimerkki "Jalat maahan ja järki käteen"

Share this post


Link to post
Share on other sites

^tai sitten monelle häät ovat vain yksi projekti muiden joukossa, mutta kun kerran tehdään, niin tehdään kerralla sitten kunnolla. Harvalle täällä häiden suunnittelu on elämän tarkoitus, en ainakaan itse ole törmännyt yhteenkään morsmaikkuun joka eläisi tylliä ja sydämiä varten. En myöskään ymmärrä, mitä pahaa siinä on, jos häiden alusaikana ollaan "sfääreissä", eli onnellisia ja iloisia. Niinhän sen pitää toki ollakin! Kyllä mun elämä on yhtä oikeaa ennen häitä kuin häiden jälkeenkin, miksi ei olisi?

Hyvähän se on vieraan sieltä puskista huudella. Kateellisten panettelua, sanon ma. :rolleyes:B):P

Share this post


Link to post
Share on other sites
En myöskään ymmärrä, mitä pahaa siinä on, jos häiden alusaikana ollaan "sfääreissä", eli onnellisia ja iloisia. Niinhän sen pitää toki ollakin!

Niinpä. :) Ja jos siitä nauttii, niin sehän on vaan positiivista.

Share this post


Link to post
Share on other sites
^tai sitten monelle häät ovat vain yksi projekti muiden joukossa, mutta kun kerran tehdään, niin tehdään kerralla sitten kunnolla. Harvalle täällä häiden suunnittelu on elämän tarkoitus, en ainakaan itse ole törmännyt yhteenkään morsmaikkuun joka eläisi tylliä ja sydämiä varten. En myöskään ymmärrä, mitä pahaa siinä on, jos häiden alusaikana ollaan "sfääreissä", eli onnellisia ja iloisia. Niinhän sen pitää toki ollakin! Kyllä mun elämä on yhtä oikeaa ennen häitä kuin häiden jälkeenkin, miksi ei olisi?

Hyvähän se on vieraan sieltä puskista huudella. Kateellisten panettelua, sanon ma. :rolleyes:B):P

Komppaan ihan täysillä! Ainakin itselle tälläinen tyhjä olo on tullut aina ison projektin loppumisen jälkeen. Vielä pahempi tyhjä olo iski, kun saatiin meidän remontti loppuun..

Share this post


Link to post
Share on other sites

En suinkaan kateellisena vaan hämmentyneenä. Itselleni tärkeintä naimisiinmenossa on se, mitä olen siinä lupaamassa. Rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä. Hääkarkit, oikean väriset kutsukortit tai sukkanauhat ovat toisarvoisia. Eipä silti, kyllä minäkin halusin olla häissäni hehkeä ja puku piti olla oikeanlainen, mutta minulla ei ollut tarvetta eikä kiinnostusta käyttää kahden vuoden ajan kaikkea energiaani sen kaiken suunnitteluun.

Omat häämme järjestettiin 2 kk:n varoitusajalla ilman sen kummempaa stressiä. Oli paljon hyvää ruokaa ja juomaa ja tanssia, kaunis kesäpäivä ja kaikki 70 vierasta sekä hääpari viettivät upean ja tunnelmallisen juhlan, jota ollaan muisteltu monet kerrat.

Yritän vain sanoa, että ihanan ja täydellisen hääpäivän voi viettää myös ilman vuosien etukäteen säätämistä ja itsensä uuvuttamista. Jää sitten voimia nauttia arjesta heti häiden jälkeenkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^tottakai se naimisiinmeno itsessään ja sen merkitys on jokaiselle se tärkein asia, ja kutsukortti on aivan mitätön juttu sen rinnalla. Mutta ei kai se keneltäkään ole pois, jos joku (aika monikin) haluaa tehdä kutsuistaan kauniit? Saman vaivan se vie kuin tehdä rumatkin kutsut. :D

Ei kai täällä kukaan ole väittänyt ettei lyhyelläkin ajalla saa häitä järjestettyä, moni vain haluaa käyttää aikaa enemmän, jotta saa rauhassa tehdä ja suunnitella. Ja jos haluaa häänsä tiettyyn juhlapaikkaan ja tietyllä pitopalvelulla, on pakko olla liikkeellä hyvissä ajoin. Miljööllä ja hyvällä ruoalla kun on tunnetusti vaikutusta juhlafiilikseen! Jaksanpa epäillä, että kukaan häiden järjestelystä oikeasti uupuisi ja älyttömästi stressaisi, vaikka pieni stressi tunnetusti parantaa suoritusta. ;)

Ja tämä keskustelu käsittelee mun ymmärtääkseni sitä leikkimielistä häiden jälkeistä masennusta, eli siis sitä tyhjyyden tunnetta, kun ei ole jotain näperreltävää tai suunniteltavaa. Varmasti jokainen on häidensä jälkeen niin täpinöissään rouvana olosta, että eipä siihen hetkeen tarvitse mitään voimia säästellä. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites
En suinkaan kateellisena vaan hämmentyneenä. Itselleni tärkeintä naimisiinmenossa on se, mitä olen siinä lupaamassa. Rakastaa myötä- ja vastoinkäymisissä. Hääkarkit, oikean väriset kutsukortit tai sukkanauhat ovat toisarvoisia. Eipä silti, kyllä minäkin halusin olla häissäni hehkeä ja puku piti olla oikeanlainen, mutta minulla ei ollut tarvetta eikä kiinnostusta käyttää kahden vuoden ajan kaikkea energiaani sen kaiken suunnitteluun.

Yritän vain sanoa, että ihanan ja täydellisen hääpäivän voi viettää myös ilman vuosien etukäteen säätämistä ja itsensä uuvuttamista. Jää sitten voimia nauttia arjesta heti häiden jälkeenkin.

Minä voin omassa tilanteessani kyllä sanoa kun häihin on se 1,5vuotta aikaa että se antaa vain voimia kun voi aina välillä syventyä suunnittelemaan hääasioita. Ensin lukee päivän tenttiin niin se on vain ihana alkaa sen jälkeen miettimään jotain pientä hääjuttua, kuten tiirailla pukuja tai vaikka tehdä kutsukorttiprotoa. Ja kyllä se minulla antaa jopa voimaa opiskeluunkin, on kiva ajatella, että unelmatilanne olisi jos häiden aikaan olisi jo dippatyö käsillä ja ei enään olisi niin pitkästi valmistumiseen :)

Varmasti täydellisen hääpäivän saa ilman parin vuoden hehkutusta ja haaveilua, mutta monesti sitä suunnitellaan jo ihan suunnittelun ilosta, jotkut naiset on vaa tällasia hassuja :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun mielestä keskustelu siitä, onko masentuneet fiilikset häiden jälkeen oikeutettuja vai ei, on todella tyhmää, koska ihmiset kokevat asiat eri tavalla. Itse en ikinä olisi uskonut, että voisin olla näin haikein mielin kuin nyt 3 päivää häiden jälkeen. Ymmärrän fiiliksiäni kuitenkin koska ajatukset ovat viimeisen vuoden olleet häissä enemmän ja vähemmän ja se on suuri, onnellinen ja ihana päivä joka ei koskaan enää palaa. Täsmennän nyt vielä etten haluaisikaan palaavan, koska olen hyvin onnellinen rouvana ja tahdon viettää mieheni kanssa loppuelämäni. Tiedän tämän tunteen menevän ohi ja uskon etten ole mitenkään poikkeava!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Samalla tavalla "masentaa" kuin kaikki muutkin menneen elämäni ihanat hetket, joita en saa koskaan enää takaisin :) Se kuuluu asiaan, ei tässä hätää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on haikea olo koska lauantai oli niin ihana päivä :) Häästressiä ei sentään ole ikävä yhtään ja uhkasinkin että yhtään juhlaa en enää järjestä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei naiset, ei kannata masentua, vaan alkaa jo häiden jälkeisenä päivänä (tai itse asiassa olisi hyvä alkaa suunnitella nitää jo ennen häitä) suunnittelemaan The Valaannussijaisia™ :lol:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mulla on haikea olo koska lauantai oli niin ihana päivä :) Häästressiä ei sentään ole ikävä yhtään ja uhkasinkin että yhtään juhlaa en enää järjestä!

Ja apua, nyt vasta huomasin :girl_impossible: mutta entä Valaannussijaiset?? Kai ne on poikkeus???

Share this post


Link to post
Share on other sites
Samalla tavalla "masentaa" kuin kaikki muutkin menneen elämäni ihanat hetket, joita en saa koskaan enää takaisin :) Se kuuluu asiaan, ei tässä hätää.

Mä ajattelen samalla tavalla. Tietenkin on haikeaa katsoa taaksepäin mitä tahansa ihanaa asiaa, joka ei ole enää edessä vaan takana muistojen maailmassa. Iso juttu on ohi, ja siihen kuuluu tietty tyhjäkäynti ennen siirtymistä seuraavaan isoon projektiin, joita kyllä elämässäni riittää oikein urakalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän häät ei ollu mitenkään iso projekti eikä niitä suunniteltu kuukausi kaupalla. Ajattelin, että jos häistä tulee "liian suuri" asia, niin toki sieltä onnen kukkuloilta on tultava alaskin.

Heti häiden jälkeen oli tosi onnellinen ja jotenkin koko elämä oli seesteistä ja ihanaa. Nyt häistä on lähes kaksi kuukautta ja olo on aivan toisenlainen. Oon jotenkin hirveän harmissani, etten missään vaiheessa saanut hössöttää ja järjestellä. Koko homma meni ohi niin hujauksessa: kihlauksesta aina häämatkan loppuun asti ei aikaakaan kulunut kuin kolme ja puoli kuukautta. Kaikki meni vaan jotenkin ohi, enkä mää ehtinyt mukaan. Lisäksi mietin nykyisin paljon sitäkin, että no tässäkö tää nyt sitten on. Eli näin ollaan ja meille ei tapahu enää ikinä mitään... :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hieman pelkäsin etukäteen sitä, tuleeko kovin tyhjä olo nyt häiden jälkeen, mutta niin ei onneksi käynyt. Häät menivät tosi hyvin ja onnistuneesti, joten kaikkeen suunnitteluun käytetty aika oli hyödyllistä. Vieläkin häitä on ihana muistella, ja onhan tässä vielä muutama häihin liittyvä "projekti" edessäkin. Onneksi on tulossa nyt pian häiden jälkeen kaikenlaista kivaa, niin on taas mitä suunnitella ja odottaa. Ja onneksi naikkareissa voi olla häähumussa vielä pitkään, seurailla muiden hääpäikkyjä ja myöhemmin omien kavereiden hääsuunnitelmia. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heippa!

Täältähän löyty helpotusta minuun iskeneeseen häämasennukseen, kiitos :)

Päivämme oli aivan täydellinen, sateesta huolimatta. Juuri siksipä päivä menikin niin nopeasti, että tuntui juhlien päättyessä niiden vasta alkaneen. Siinäpä olikin näky, kun tuore vaimo lähti miehensä kanssa hääyön viettoon: kamalan vollotuksen kera. Huh, on siinä kuski katsonut varmasti pitkään. Vaikka hääyö, ja heti tiistaina (lauantai oli siis hääpäivä) alkanut häämatka olivat kerrassaan ihania, aika ajoin meihin molempiin iski kauhea haikeus. Niin kauan ja hartaasti suunniteltu päivä ohi eikä vastaavaa koskaan tulossa. Nyt, viikko matkan jälkeen olo on jo parempi, lukuun ottamatta ajoittaisia haikeusfiilistelyjä.

Halusin vain jakaa tämän, jos jokin muukin tuntee samoin: ei me yksin olla näiden tunteiden kanssa. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Häistä vasta muutama päivä mutta ah niin ihanaa palata taas arkeen ja saa taas keskittyä mm. tulevaan opiskeluun ja sellaiseen rauhaisaan peruselämään.

Oli upeaa nähdä ihmisiä joitakin jopa vuoden tauon jälkeen juhlafiiliksissä mutta koska muutenkin olen sellainen koti-ihminen (en niinkään juhlija) niin juhlia muistelee ilolla, mutta uudestaan en moista rumbaa varmastikaan jaksaisi :)

Joten päinvastoin, huokaisen ilosta, mitenkään kuitenkaan juhlia väheksymättä ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now