Alya

Hymyilitkö matkalla alttarille?

402 viestiä aiheessa

Mä en oikeastaan tiennyt, mitä odottaa siinä vaiheessa kun kävellään kirkon käytävää; itkenkö, olenko jännityksestä vakava, hymyilenkö. No ei todellakaan jännittänyt, vaan ihan tahtomattani loistin kuin naantalin aurinko koko matkan kun oli niin onnellinen!

Mutta mitä muiden häissä olen seuraillut, yleensä morsiamet on ollu vakavia, yhdenkin kaverin häissä se näytti oikeastaan jo vihaiselta ja surulliselta, kun oli naama niin venähtänyt -kun hiukan puolileikilläni asiasta huomautin jälkeenpäin, hän totesi että kyllä sinäkin sitten olet vakava kun olet tositilanteessa, on se vaan sen verran arvokas ja vakava paikka...

No, meni sit varmaan arvokkuus multa vähän ohi kun hymyilin ihmisille onnessani.

Mites muilla? Hymyilittekö? Vai itkittekö? Tuijotitko eteenpäin ettei olisi itkettänyt? Ja nyt siis nimenomaan siinä sisäänmenomarssin aikana.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hymyily alkoi siitä kun marssin ensimmäiset tahdit kajahtivat ja ovet aukesivat, eikä tainnut loppua ennenkuin painoin pääni tyynyyn hotellin hääsviitissä. Musta ei taida olla ainuttakaan kuvaa, jossa suu olisi muuta kuin korvasta korvaan. Kamutkin ihmettelivät, miten joku voi olla niin onnellisen näköinen koko pitkän päivän!!!  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hymyilin. Ja tämä oli hyvän ystäväni vihje: hän itse ei hymyillyt ja kuvat olivat sitten sen mukaisia. En ehkä olisi hymyillyt, jos sitä ei olisi erikseen toitotettu - muutamassa kohtaa meinasi jo vetää vakavaksi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Käytävän päässä odotellessa alkoi jo hymyilyttää, jännitys laukesi ja aloin nauttia tilanteesta. Hymyilin siis matkalla alttarille sekä koko vihkitoimituksen ajan ja myöhemmin on myös meille kuulunut ihmettelyjä siitä, miten olimme niin rentoja ja onnellisia koko kirkko-osuuden ajan. No mitä muutakaan!  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Enpä tainnut hymyillä. Oltiin aika vakavia koko seremonian ajan...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

kyllä juu hymyilin. vilkaisin veljeäni ja olin ihan likellä repsahtaa oikeen kunnolla. pokka pysyi ja pääsin hymy korvissa sulhaseni kanssa alttarille..

kamalaa kun joutuu naurua pidättelemään.. mua ei ees jännittäny kun keskityin niin siihen et en repee.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Täytyy kyllä myöntää, ettei paljon hymyilyttänyt. Jännitti niin vietävästi, että vasta kun marssittiin alttarilta, alkoi hymyilyttää  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Juuh, kovasti hymyilytti! Olin ihan valtavan onnellinen, joten hymy tuli ihan luonnostaan!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mitä kuvista katsoo niin ainakin kovasti YRITIN hymyillä, osin vähän sekoittui hymyyn kyynelten suola.

Mua itketti ihan tajuttomasti kun menin katsomaan sukulaisia jotka itki heti alkumarssin eka tahdista aina loppuun saakka.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Sama kuin edellisellä....mutta minä itkin aivan vietävästi ! Ja tajusin että kummallakaan meistä ei ollut liinaa mukana mihin pyyhkiä kyyneleet. Hymyilin kyllä, mutta luulen että näyttä virnistelystä ennemminkin

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Pelkäsin niin paljon alkavani itkeä, että tuijotin tiukasti eteeni enkä kyllä hymyillyt. Koitin lähinnä pysyä pystyssä ja olla itkemättä, en katsonut ketään vieraitakaan käytävää kävellessä, koska itku olisi tullut heti. Näin jälkikäteen kuvat kirkosta olisivat olleet kauniimpia hymyillen, mutta ei siinä tilanteessa pystynyt...Sulho onneksi loisti kuin Naantalin aurinko..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jännitti niin kauheesti ettei meinannu saada hymyä aikaiseksi alttarille mennessä. Sitten näin ihmisten räpsivän kuvia ja pakotin naamalle hymyntapaisen.. Sitten ku itse toimitus alko niin rupes kyllä hymyilyttään ja sen jälkeen ei sitä virnettä saanu naamalta pyyhittyä!  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

en itseasias tiedä oikein...kuvissa mulla on joku ihmeen ilme mut se johtuu siitä kun samalla melkein itkee ja hymyilee niin ilme ei voi välttämättä olla kauheab hieno!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tarkoitus oli kyllä, mutta sitten h-hetkellä jännitys pyyhkäisi yli sellaisella voimalla, että turhan vakavaksi jäi naama

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Just katseltiin kuvia ja kyl minulla näytti jonkunmoinen virne naamalla olevan  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

maailman eniten jännitti juuri ennen kun ovet aukesivat. marssi alkoi ja ovet aukesivat, lähdimme liikkeelle ja kyllä hymyilin!! jännitys lieveni ku päästiin liikkeelle, pieni keskittyminen muutamaan askelmaan ja taas hymyiltiin. miestä jännitti niin ettei tainnut hymyillä ennen ku lähdettiin alttarilta ja loppu päivä, ilta ja yö, pelkkää hymyä. hymyilin vielä monta viikkoa ja aina kun häitämme ajattelen, hymyilen!! ihana päivä, paras maailmassa!!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

En muistanut, mutta kun toissapäivänä saatiin vihdoinkin meidän häädvd, niin näytin hymyilevän oikein leveästi  

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kovasti yritin hymyillä, mutta siinä vaiheessa kun marssi lähti soimaan, kirkon ovet aukaistiin ja näin ensimmäiset vieraat, alkoi naamalihaksia nykimään ja loppumatka alttarille mentiin sitten alahuulta purren. Kivan rennolta näytti kuvissa. Onneksi jännitys loppui kuin seinään kun sain tarrata ihanan mieheni käsivarteen kaksin käsin kiinni, ja lauluesitystä kuunnellessa saatiin hymykin ikuistettua filmille.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hymyilin ja katselin vieraita koko matkan ajan. Toiseksi viimeisen penkkirivin (siis heti vanhempia ennen oleva rivi) kohdalla tosin alahuuli alkoi väpättämään ja itku tuli -> näin kummisetäni liikuttuneen kyyneliin saakka. Muuten koko vihkitoimitus meni pelkästään hymyillen kuten koko iltakin. Musiikkiesityskään kaikessa herkkyydessään ei avannut kyynelkanavia, hymyillen katselin vieraita.

Jotenkin hymyily tuntui vain niin luonnolliselta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Kyllä hymyilytti. Mulla oli koko päivän mukava hääfiilis ja hymy herkässä

sama homma

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kuvissa ainakin näkyy virnettä joten joo.Muistikuvaa ei ole kyllä

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään