Säde82 Posted August 27, 2006 Report Share Posted August 27, 2006 Hymyilin! Mä pelkäsin et itkeä pillitän koko ajan. Mut mua jännitti tosi paljon ja isä käveli niin lujaa, etten vaan tajunnut itkeä.. Olin vaan jännityksestä kankea. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
kukunor Posted September 4, 2006 Report Share Posted September 4, 2006 kun lähdin isän kanssa kävelemään käytävää, tunsin että kyyneleet ovat lähellä. pystyin kuitenkin pidättelemään niitä, sillä jos olisin alkanut itkeä, en olisi varmasti pystynyt lopettamaan ollenkaan. ystäväni sanoivat, että olin näyttänyt tyynen rauhalliselta ja onnelliselta ja olemukseni oli rauhoittanut myös heitä. itse muistan hymyilleeni niille muutamalle ihmiselle, joiden läsnäolon tajusin kirkossa. jännitykseltäni en huomannut läheskään kaikkia vieraita..mieheni jännitti kuitenkin paljon näkyvämmin kirkossa ja alttarilla seistessä mun oli pakko aina välillä katsoa, ettei rassukka ala pyörtyä tai mitään.. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
HopeaLoimu Posted September 4, 2006 Report Share Posted September 4, 2006 Hymyilin ja suhahdin vielä sulhasellekin ennen kirkon ovien avaamista, että hänkin muistaa hymyillä. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Sydän-nalle Posted September 6, 2006 Report Share Posted September 6, 2006 En hymyillyt. Olin meikkauksesta vihkimiseen asti tosi hermona ja siksi ei alttarille mennessäkään hymyilyttänyt. Itse asiassa olin tosi vakava. Nyt harmittaa etten osannut ottaa rennommin. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
tuuliainen Posted September 8, 2006 Report Share Posted September 8, 2006 Minua ainakin jännitti niin hirvittävästi etten kertakaikkiaan pystynyt muuta kun vuodattamaan kyynäeliä, isäni yritti rauhoitella, että ei hätää kaikki on tuttuja ja kaikki menee hyvin. Sitten kun pääsin alltarille asti niin jännitys kaikkosi ja kaikki meni loistavasti. Ja kun avioparina poistuimme alttarilta niin silloin oli hymy tosi herkässä. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Etana-Elli Posted September 11, 2006 Report Share Posted September 11, 2006 Huh, mitenkähän minun käy, kun alkaa huuli väpättämään jo näistä teidän kertomuksista... Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raiku Posted September 11, 2006 Report Share Posted September 11, 2006 Hymyilin. En voinut muuta, kun tuntui niin onnelliselta Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
JB Posted September 12, 2006 Report Share Posted September 12, 2006 Hymyilin tai pikemminkin irvistin, jännityksestä johtuen, kävellessäni alttarille isän käsipuolessa. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pintaliitäjä Posted September 12, 2006 Report Share Posted September 12, 2006 Mulla on ollu varmaan idiootti hymy kasvoilla.... Poskia välillä oikein nyki Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Ronja82 Posted September 21, 2006 Report Share Posted September 21, 2006 En hymyillyt, kun pääsi liikutuksen itku kun marssi alkoi soimaan Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
flaming Posted October 3, 2006 Report Share Posted October 3, 2006 hymyilytti koko ajan. mennessä kirkkoon, alttarilla ja poistuessakin. jännitys ei iskenyt missään vaiheessa vaikka luulin et hermoilen niin et pyörryn tai itken kirkossa... Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Meba Posted October 23, 2006 Report Share Posted October 23, 2006 Kyllä, vienosti hymyilin koko matkan Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest MiiaKLP(Guest) Posted October 28, 2006 Report Share Posted October 28, 2006 Näin isäni hieman ennen vihkimistä ja hän rupesi itkemään (onnesta tottakai), mistä johtuen myös minäkin itkin ja siitä ei meinannut tulla loppua. Kokosin itseni kuitenkin ja alttarille mennessä hymyilin vienosti. Etukäteen ei voi tietää mitä tapahtuu, mutta voin sanoa, että niin upeaa se on, ettei kannata jännittää ainakaan sitä ettei tuntuisi miltään. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Vermeli Posted November 7, 2006 Report Share Posted November 7, 2006 Mä kans etukäteen vähän mietisin et miten se alttarille kävely mahtaa sujua. Olen ollut muutamissa häissä missä morsian suurinpiirtein tuijottaa kengankärkiään ja se oli mielestäni hieman kummaa. Eräs ystäväni taas säteili isänsä vieressä ja katsoi vieraitaan hymyillen silmiin! Oli siis kerrassaan aivan ihana näky! Eli sen otin tavoitteeksi ja mielestäni onnistuin ihan mukvasti. Videolla en ainakaan näyttänyt kummalta! Yllätin kyllä itseni olemalla kokoajan tyynenrauhallinen ja sulhanen, joka piikitteli minua etten saa pyörtyä alttarilla, saikin muistuttaa itseään että pitää muistaa hengittää... Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
JK Posted January 25, 2007 Report Share Posted January 25, 2007 Luulen hymyilleeni. Alkumatka isän kanssa meni vähän sumussa, oli aika makee tunne kun siinä kerkesi ajatella paljon ja kaikenlaista. Isä kehotti katsomaan vieraita ja mä kyllä kääntelinkin päätäni moneen suuntaan, mut muistan huomanneeni vain muutaman kaverin ja lopussa äidin joka itki. Jotenkin niin uskomaton tunne oli kun mies tuli vastaan et ei voinu enää tehä muuta kun hymyillä ja olla pelkkää hymyä siitä aina hotellille asti... Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Rantsu Posted March 3, 2007 Report Share Posted March 3, 2007 Mua jännitti hirveesti, enkä oikein muista miten käyttäydyin alttarille marssiessa, mutta äiti sanoi, että olin hymyillyt ja nyökkäillyt vieraille! Kuulemma ei yhtään näkynyt jännitys.. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Best1 Posted March 3, 2007 Report Share Posted March 3, 2007 Naama kuin Naantalin aurinko. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
satine Posted March 6, 2007 Report Share Posted March 6, 2007 Alkumatkasta hieman jännitti, sitten aloin katselemaan ympärilleni ja näin tuttuja naamoja(heh ois tietty pitäny ehkä sulhasta katella) hymyilin paljon, mutta kaunein hymy tietysti omalle kullalle..kuvissakin näkyy kun pällistelen ympärilleni naama virneessä Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Liisa Posted March 12, 2007 Report Share Posted March 12, 2007 Hymyilin vain kummitytölleni joka oli ihan eturivissä mumminsa (=minun äitini) vieressä. Muuten tärisin ja vapisin niin paljon, että taisin purra huulta että olisin pysynyt jotenkin koossa. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
virgot Posted March 17, 2007 Report Share Posted March 17, 2007 Muuten tärisin ja vapisin niin paljon, että taisin purra huulta että olisin pysynyt jotenkin koossa. Repesin Samalla totesin käyttäytyväni itse ihan samallalailla kunhan THE PÄIVÄ koittaa.Vajaa kuukausi, ja siellähän se tyttö vapisee kirkkokansan keskellä Haluaisin hymyillä, mutta naaman vääntelyksihän se menee ennen hillittömiä itkukohtauksia Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest MaaritK Posted April 13, 2007 Report Share Posted April 13, 2007 Kyllä hymyilin... Etukäteen ajattelin että itkettää ja tärisyttää ja vaikka mitä, mut en itkenyt yhtään eikä mua juurikaan jännittänytkään... Kaaso itki ja jännitti sitten munkin edestä... Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
virgot Posted April 16, 2007 Report Share Posted April 16, 2007 Vajaa kuukausi, ja siellähän se tyttö vapisee kirkkokansan keskellä Haluaisin hymyillä, mutta naaman vääntelyksihän se menee ennen hillittömiä itkukohtauksia Päivitän.Hymyilin kuin pieni päivänpaiste ilman minkäänlaistan vapinaa koko matkan alttarille.Koko toimituksen ajan olo oli rauhallinen eikä jännittänyt juuri yhtään, mitä itsekin ihmettelen.Hymy oli herkässä muutenkin koko päivän Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Like-Angel Posted April 18, 2007 Report Share Posted April 18, 2007 Kyllä hymyilin Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Tiuhti78 Posted May 21, 2007 Report Share Posted May 21, 2007 Tämä morsian hymyili myös Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Jessi Posted June 11, 2007 Report Share Posted June 11, 2007 Tottakai, ihana mies odottamassa niin ei sitä voinut olla hymyilemättä Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.