pörriäinen

Mitä mieltä avioehdosta

576 posts in this topic

--

Edited by Margot

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille oli jotenkin molemmille itsestään selvä että avioehto tulee ja nimenomaan koskien perittyä omaisuutta. Meidän molempien vanhemmilla on talo ja pieni maatilkku sekä lisäksi minun äidilläni yritys.

Tosin sellainen lauseke on kyllä tarkoitus saada mukaan, että jos esim. minä perin vanhempieni talon ja me muutammekin siihen asumaan, niin miehelläni on tietyn ajan jälkeen täysi avio-oikeus tähän taloon. Ja samaten toisin päin. Emme halua sitä tilannetta, että asumme 10-20 vuottakin kotia, joka nyt vain sattuu olemaan vanhempien peruja, ja laittaneet siihen yhtä paljon työtä ja rahaa ja sitten toinen kuoleekin, niin toisella ei yhtäkkiä olekaan mitään oikeutta omaan kotiinsa (siis jos avioehtoa ei muistetakaan muuttaa). Muotoilu jää sitten lakimiehelle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille avioehto on melko turha. Rahat ovat olleet samalla tilillä koko yhdessäasumisen ajan, ja kaikki on yhteistä. Kumpikaan ei omista entuudestaan mitään, joten eipä ole mitä suojata.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tuli ilman muuta avioehto, koska mieheni sai juuri suuren perinnön.

Avioehto oli ns. "perusmuotoinen", eli rajaa pois kaiken toisen omaisuuden jos ero tulee.

Sen lisäksi teimme molemmat testamentin toistemme hyväksi. Eli se ikään kuin sulkee pois avioehdon kuolemantapauksen sattuessa. Erossa siis ei saa mitään, jos jää leskeksi, saa puolet omaisuudesta täydellä omistusoikeudella (ei siis pelkästään hallintaoikeudella, joka leskellä olisi esim. asuntoon joka tapauksessa).

Mies naureskeli, että pitänee vissiin alkaa itse kokata omat ruuat tai palkata maistaja  ;D ja että onneksi meillä ei ole kylpyammetta, jonka lähelle voisin sijoittaa sopivasti hiustenkuivaajan...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meille ei tule avioehtoa. Minusta se taas on jonkinasteinen epäluottamuslause, mutta tämä on vain minun mielipide.

Yhdyn tähän mielipiteeseen. Tuntuu että jos tekisi avioehdon niin siinä vähän niin kuin ajattelisi jo eroa. Mutta tämä on siis vain minun mielipiteeni! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä ketju on näköjään ollut vain katseiden kohteena  pari vuotta, mutta kun herätti ajatuksia, niin täytyy vastata omasta puolesta.

Ollaan oltu "vasta" puolitoista vuotta yhdessä, puolisen vuotta kihloissa, ja vaikka häihin on pari vuotta, niin kyllä on jo sovittu, että ehto tehdään. Mieheni sitä ehdotti ja vaikka ajakohta oli hiukan huonosti valittu niin olin ihan samaa mieltä, että niinhän se on.

Elämme molemmat taloudellisesti omillamme, ostetaan puoliksi yhteiset tavarat ja muut, mutta molemmilla on omat rahansa ja tuntuu fiksulta tehdä ehto kaiken varalta, vaikka olen täysin luottavainen yhteiselomme kestävyyteen.

Se tuntuu järkevältä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

No olihan se ikävää ennen häitä laskeskella kummankin omaisuuksia, mutta se  nyt on vain tosiasia nykypäivänä että eroja tulee. kaveripiirissäkin on jo monta. mutta kyllä mä silti uskon avioliittoon... :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Varoittava esimerkki oikeasta elämästä. Nuori aviopari joutui onnettomuuteen, jossa kummatkin kuolivat samanaikaisesti. Heillä ei ollut lapsia. Vaikka kummatkin kuolivat heti, niin toisen kuolintodistukseen merkittiin kuolinajaksi vaikka 21.31 ja toisen 21.32. Pidempään eläneen vanhemmat perivät KAIKEN... Reilua vai ei ??? :'( :'( :'(

Share this post


Link to post
Share on other sites

ONKO KELLÄÄN ERIMIELISYYTTÄ AVIOEHDOSTA?   ???

Meillä on sellainen tilanne että sulho ei tällä hetkellä omista enempää kuin normaali pullianen, mutta tulee tienaamaan aina paljon, paljon enemmän kuin minä.

Minä siis tulen tienaamaan naisvaltaisessa, palkkakuoppa työssäni jotenkuten koko elämäni, mutta olen saanut suurehkon perinnön ennen meidän naimisiin menoa.  

Vanhempani suorastaan vaativat että teemme sulhon kanssa avo ehdon jolla turvataanminuns elustani niin että jos meille joskus tulisi ero ei minun nyt saamaani perintöä puoliteta, normaalin avio-ero puolituksen tapaan.   Mutta muu omaisuus olkoon ns. "suojaamaton", eli siis se puolittautukoon ero tapauksessa.

Minusta tämä olisi hyvä avio ehto, koska jos emme koskaan eroa niin sillä ei ole väliä.  Mutta sulho haluaisi tehdä sellaisen avio ehdon mikä koskee nykyistä, sekä tulevaa omaisuutta, eli jos ero tulee niin kaikki omaisuus eritellään niin että kuka sen on tienannu, se sen sakoon.   Minusta tälläinen avioehto on hieman raaka huonotuloista puolisoa kohtaan.  Koska jos eroamme joskus minun oikeastaa ainoa turvani on nyt saamani omaisuus palkkatulot eivä tpaljon nouse, ja niillä pystyisin kattamaan juuri ja juuri elämiseni, kun sulholla on taas hyvät palkkatulot jotka kasvavat vuosi vuodelta suuremiksi.

No onneksi on häihin vielä aikaa...mutta tästä on meilä keskusteltu moneen otteeseen jo.

???    ???    ???

Onko kellään muulla erimielisyyttä siitä miten avioehto pitäisi tehdä ja millaiseen lopputulkoseen tai kompromissiin olette päätyneet?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miniponi, meillä ei ole tuollaista tilannetta, mutta en suostuisi järjestelyyn Missään tapauksessa vaikka avioehtoa kannatankin. Erittäin fiksua haluta avioehto, mutta kyllä minun mielestäni avioliiton aikana hankittu omaisuus pitäisi olla pääsääntöisesti yhteistä. Ainakin niin, että kuolemantapauksessa kaikki siirtyisi toiselle.

Suoraan sanottuna, jos epäsuhta tuloissa on vaikka kaksin- tai kolminkertainen ja kummatkin maksavat menoista absoluuttisesti saman verran. Helposti voi käydä se tilanne, että sinulle jää menojen jälkeen käteen vaikka 200e ja miehelle 2000e. Mitä miehesi tekee tällä rahalla? Ostaa sijoitusasunnon, josta saa vuokratuloja? Käy matkoilla yksin? Sijoittaa kaikki mahdollisten lasten tileille tulevaisuutta varten? Ostaa kodin elektroniikkaa, josta sinulle ei ole hyötyä? Mahdollisuudet on monet, mutta mieti etukäteen sitä, että rahasta voi tulla orjuuttamisen väline, vaikka nyt et sitä haluakaan uskoa. Jos jäät lasten kanssa kotiin, miten sitten hoidatte eläketurvasi? Pitäisikö sinun perustaa ns. vararahasto? Entä erotilanteessa? Katkeroituisitko, kun katselisit miehen ranahnkäyttöä? Käyttäisikö hän rahansa omaan hyvään vai yhteiseen hyvään (ei vain puheiden peruteella, mutta luotatko siihen mitä hän kertoisi nyt). Miksi hän haluaa tuollaisen avioehdon? Voisitteko tehdä jonkun könttäsummakorvauksen eron varalta? Entäs, jos teille tulisi lapsia, mutta eroaisitte. Mies menisi uusiin naimisiin ja hankkisi kaiken tulevan vaimonsa nimiin niin, että teidän lapsenne eivät saisi mitään kuolemantapauksen johdota tai ostaisi kaikki suoraan lasten nimiin. Näitäkin tapauksia on nähty ihan liian monta. Meniköhän pohdinta liian pitkälle ::):P

Karkeaa tai ei, mutta huolehdithan, ettei käy niin että sinä maksat perheessä ruuat ja miehen nimiin ostetaan asunto?

Parempi katsoa kuin katua!

Share this post


Link to post
Share on other sites

ingenjoor, olen täysin samaa mieltä kanssasi asiasta ja en todellakaan aio suostua avuo ehtoon jossa avioliitoan aikana tienattu omaisuus myös puolitetaan, koska näillä tuloeroilla se ei toimi ja on epäreilua.  Myös omat vanhempani pitävät huolen siitä että avio ehto tehdään suojaamaan vain perittyä omaisuutta ja sitä omaisuutta mikä on ennen avioliittoa kummankin.  Mutta kiitos mielipiteestäsi, vahvistamaan omaa mielipidettäni ja hyvistä perusteluista joihin voin hyvin vedota taas seuraavassa avioehtokeskustelussamme. siis kaunis kiitos että joku muukuin ajattelee kuten minä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olehan hyvä :D Kai olet vanhemmillesi myös maininnut, että voivat (omalta osaltaan) rajata lasten puolisot pois testamentissaan? Tuon on kai luotu sen takia, jos avioehto "unohtuu" tehdä tai sitä ei pari halua tehdä.

Pidä vain pääsi ja perustele kunnolla! Voin keksiä lisää kauhuskenaarioitakin :D ;D ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vanhempani sekä isovanhempani tietävät että testamentiin voi moisen rajauksen tehdä ja sieltä löytyykin jo.  

Eiköhän kauhuskenaariot riitä tällä erää....tai katsotaan mitä kotirintamalla tapahtuu. Yritän jatkaa näillä perusteluilla keskustelua ja   jos tarvitsen lisää meheviä kauhutarinoita lupaan anoa niitä sinulta lisää.   ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me teemme avioehdon. Sulho tulee perimään maatilan ja minä omalta puoleltani mökin yms. Todettiin että on helpompi tehdä ns.rajoitettu avioehto. Ulkopuolelle jäävät yhteiset hankinnat ja talomme.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei avioehtoa tehdä. Kumpikaan ei (ainakaan näillä näkymin) tule mitään isoa perintöä saamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee avioehto myös, mutta hirvittää miten paljon se tulee maksamaan :-/  Voiko sellaisen itse laatia ja "laillistaa" sitten jossain ja mihin hintaan?

Avioehto tulee yhteisestä päätöksestä ja ihan periaatteen vuoksi, kumpikin seurasi omien vanhempien riitaisaa eroa sivusta aikanaan....

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meille tulee avioehto myös, mutta hirvittää miten paljon se tulee maksamaan :-/  Voiko sellaisen itse laatia ja "laillistaa" sitten jossain ja mihin hintaan?

Avioehto tulee yhteisestä päätöksestä ja ihan periaatteen vuoksi, kumpikin seurasi omien vanhempien riitaisaa eroa sivusta aikanaan....

Selkeissä tapauksissa voi tehdä itse, netistä löytyy malleja (en tiedä mistä...). JOS on vähänkään MONIMUTKAISEMPI tapaus, niin lakimiehen juttusille heti. Ennen kuin menette, miettikää valmiiksi, mitä haluatte sopimukseen kirjattavan. Tämä nopeuttaa toimitusta ja pienentää laskua. Joku sanoi, että hinta olisi 150 vai 200e/h. Tuo on mielestäni pieni hinta, jos voidaan välttää ongelmat myöhemmin! Ei, en ole lakimies ja en ajattele avioehdon olevan epäluottamuslause tai että kaikki avioehdon tehneet eroaisivat!!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos!

Jäin vaan miettimään tuota selkeämpää tapausta, sellainen vissiin ollaan kun ei ole omaisuutta kamalammin siunaantunut...

En itsekään osaa ajatella että avioehto olisi joku epäluottamuslause, eron sattuessa se rakkainhan voi muuttua julmimmaksi :(  Vaikka ollaankin aina selvitetty upeasti asiat, u never know...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on tällä hetkellä jotakuinkin yhtä suuret tulot.

Todennäköisyys sille, että minä tienaan tulevaisuudessa ainakin jonkin verran enemmän kuin tuleva mieheni on aika suuri.

Minun suvultani ei ole tulossa ainakaan mitään kovin suuria perintöjä.

Tuleva mieheni tullee perimään vanhemmiltaan jonkin verran metsää ym omaisuutta (ei kuitenkaan kovin suuressa määrin)

Tämä siis tilanne. Minä kuitenkin todennäköisesti "jäisin voitolle"  ;), jos ero joskus tulisi.

Minä sanoin miehelleni siinä vaiheessa, kun päivämäärä päätettiin, että me tulemme tekemään avioehdon, jotta ei mitään urputtamista tule kummankaan suvun puolelta. Ja sehän sopi. Vielä ei olla sen kummemin ehtoa suunniteltu mutta minulla olisi mielessäni sellainen ehto (jos se on mahdollista) että eron sattuessa ei kummallakaan olisi avio-oikeutta toisen omaisuuteen eikä kuoleman tapauksessa, jos meillä ei  ole lapsia.

En lakia sen kummemmin tunne ja tässä nyt mietityttääkin, että miten nuo perimysasiat menee, jos meillä olisi avioehto, joka olisi voimassa sekä eron että kuoleman kohdalla ja meillä olisi lapsia. Meneekö silloin koko kuolleen puolison omaisuus lapsille vai periikö esim puolet omaisuudesta kuolleen puolison suku?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eikös lapset peri aina vanhempansa, jos ei testamentissa ole muuten määrätty? Testamentissa voi päättää puolen omaisuuden kohtalosta, jos lapsia on. Puolet menee lapsille lain nojalla. Jos testamenttia ei ole tehty, lapset perivät kaiken. Vanhemmat perivät, jos ovat elossa ja ei ole lapsia. Sisarukset, jos ei ole lapsia ja vanhemmat ovat kuolleet.

Minttu77, itse miellän selkeäksi tapaukseksi esim. avioehdon kaikkeen omaisuuteen (perittyyn, etukäteen hankittuun tai avioliiton aikana hankittuun). Tai avioehto vain perittyyn omaisuuteen. Varmistakaa myös, että kummatkin tietävät mitä sopimus tarkoittaa. Onko se esim. tehty vain eron vai myös kuoleman varalta!

Samalla kannattaa miettiä, miten omaisuuden käy, jos kummatkin kuolevat samaan aikaan. Meneekö puolet omaisuudesta toisen vanhemmille ja toinen puoli toisen. Että voidaan välttää tilanne, jossa lapseton pariskunta kuoli "samaan aikaan", mutta toisen kuolintodistuksessa luki kuolinaikana 7.59 ja toisen 8.00. Ei varmaan tarvitse kertoa, kumman vanhemmat veivät kaiken. Minusta tuo ei ole reilua!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Siis se lakihan menee jotakuinkin näin : aviopuolison kuollessa suoritetaan ositus niinkuin avioerossa ( kuulostaa pahalta ) ja vain perilliset ( lapset, lapsenlapset jos rintaperillinen jo kuollut ) varsinaisesti perivät. Sitten on tiettyjä asioita kuten lesken oikeus asua yhteisessä vakituisessa asunnossa.

Itse teimme avioehdon.  Ja kun hakimme arvokkaampaa yhteistä ostamme sen yhteisiin nimiin. Jo perityt ja tulevat perinnöt ovat näin kummankin omaa, kuten myös sijoitukset. Yhdessä eläessä me maksamme kaikki yhdessä puoliksi jne.

Tämän lisäksi meillä kummallakin on testmentti joka alkaa " jos kuolen ilman omia rintaperillisiä, niin... ".

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tämän lisäksi meillä kummallakin on testmentti joka alkaa " jos kuolen ilman omia rintaperillisiä, niin... ".

:D Juuri näin! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Toto: Jos vanhempien testamentissa on lause, että perityllä omaisuudella tai omaisuuden tuotolla tai omaisuudenvaihtamisella (tässä tapauksessa vaikka kesämökin osto) ei puolisolla ole oikeutta omaisuuteen, niin lapsi perii sen osan omaisuutta, joka voidaan näyttää toteen. Siis, että perintöomaisuudella on juuri ostettu se kesämökki. Todisteena esim. entisen omaisuuden myynti ja uuden omaisuuden osto hyvin lähekkäin, uudella puolisolla ei mahdollisuuksia ostaa kesämökkiä tms. Jos yo. lause on puutteellinen, niin sitten en osaa sanoa.

Tuttavapiirissä on pari vastaavaa tapausta. Toisessa isä löysi puolet nuoremman ja kaikki omaisuus menee vaimon nimiin. Toisessa omaisuutta siirretään lasten nimiin niin, että toisen vanhemman aiempi lapsi ei saisi mitään tai ainakin hyvin vähän. Minua harmittaa tuollainen taktikointi uuden puolison halusta tai tahdosta! Toisaalta ymmärrän, toisaalta en. Eri asia on se, että vanhemmalla/vanhemmilla on pelko, että omaisuus menee huumeisiin, lapsi istuu linnassa, perintö menisi valtiolle hoitomaksujen mukana tms. Mutta se, että omaisuutta siirretään vain ja ainoastaan hyötymistarkoituksessa ja aiempien lasten kustannuksella, niin..... :'( :'( >:(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Keinot on monet sanoi mummo, joka kissalla pöytää pyyhki. Yllämainittuja kahta tapausta olen päässyt seuraamaan sekä "uhrin" että uuden perheen silmin. Pakkohan heitä kumpaakin on ymmärtää, vaikka kyllä se pahalta tuntuu.

Niin kuin jo aiemmin mainitsin, niin syitä voi olla monia, eikä niitä tarvitse tässä vaiheessa kertoa. Ymmärrän esim. jos entinen kumppani on hankkiutunut tietentahtoen raskaaksi ja uusi perhe haluaa estää omaisuuden valumista sille toiselle lapselle. Siltikin tuntuu välillä pahalta, en voi mitään :'(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen ny tutustunut kaikennäköisiin asioihin liittyen avioehtoon. Mitään suurta omaisuutta ei kummallakaan ole ja perintönä vain jotain "pientä". Mutta ehto tehdään. Ihan vaan sen takia, että jos jompikumpi kuolee niin ei toisen perintö mene sitten toisen sukulaisille jakoon. Rajataan siis perintönä tulleet/tulevat pois.

Ajattelin ennen, että on tyhmää miettiä avioehtoa  naimisiin mennessä, mutta sieltä löytyy niin monta hyvää pointtia varsinkin noissa kuolemantapauksissa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now