Guest minttu1979

Hunnun käyttö

134 posts in this topic

^^Jossain olen nähnyt/kuullut, että hunnun nostaa sulho ennen suudelmaa. Korjatkoon ken tietää, että olen väärässä. :)

Itse haaveilen myöskin piiiiiitkästä hunnusta. Kutsutaanko niitä sitten mantillahunnuiksi vai cathedral-hunnuiksi? :huh: Millaisia muuten ovat nuo birdcage-hunnut? Itse en ole vielä ehtinyt perehtymään huntujen ihmeelliseen maailmaan, joten kaikki vinkit otetaan ilomielin vastaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Joo ne perinteiset tavat on varmaan niin että sulhanen nostaa sen hunnun kun tulee käytävälle vastaan, tai sitten suuteluvaiheessa tai jossain. Musta se vaan tuntuisi jotenkin kornilta koska ei se mitään neitsytpalkintoa sieltä paljasta... :girl_haha: Joten ajattelin että josko näihin olisi joku moderni tapa että morsian sen vaikka itse nostaa.

Cathedral viittaa hunnun pituuteen, se on se pisin eli laahuksellinen malli. Mantilla taas tarkoittaa sitä että huntu on yksikerroksinen, se kiinnitetään päälaelle niin että reunat kehystävät kasvoja ja siinä on pitsireunus. Birdcage-hunnut ovat niitä verkkomaisia joka eivät välttämättä laskeudu taakse ollenkaan mutta edessä tulevat kasvoille - voivat olla joko koko kasvojen peittona, vain toisen silmän peittona tai jotain siltä väliltä.

Ai niin ja joku tulee varmaan kohta sanomaan että mantillassa ei ole pakko olla pitsireunusta tms niin lisätään tähän disclaimer että noi oli nyt mun omat käsitykset eri hunnuista, ei wikipedia-määritelmiä. :)

Edited by Jaimee

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^^se huntu oli jotain 120euroa. pitsiosuus on jotain 7cmkorkea.pitäis yrittää laittaa kuvaa tänne.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jaimee: Kiitos huntu-infosta! :) Nyt selkisi ainakin, että haluan Cathedral-pituisen hunnun.. tuo mantilla-malli voisi kanssa olla ihan kiva.. ja pitäisi vielä päättää etsiäkö pitsireunuksista vai satiinikanttauksella. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä pähkäilin pitkään laittaako huntua vai ei.. Ja päädyin siihen että olisihan se kiva ja se päässä on ihan morsian-olo :girl_smile:

Ongelmaksi on vaan muodostunut se, että huntuja on niin eri sävyisiä! Olen ostanut jo puvun ja yhden hunnunkin, mutta ostin ne eri aikaan ja nyt hermoilen siitä sävyerosta. Pukunu on ivory, aika koristeellinen. Hunnussakin luki ivory, mutta se on aavistuksen harmahtavampi (?). Pitää kaasoa pyytää katsomaan tarkasti luonnonvalossa asiaa. En tiedä miten voisin osua sävyssä oikeaa, kun niitä on niin monta. Kovin montaa hukkaostosta ei viitsisi tehdä.

En aio laittaa huntua kasvoilleni, vaikka siihen olisikin helppo piilottaa kyyneleet ja jännitys kävellessä alttarille. Mies ei kuitenkaan saa sitä kauniisti käännettyä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kysynpä, olisiko joku törmännyt morsiuspukuliikkeissä sellaiseen "vanhanaikaiseen" yksikerroksiseen huntuun, jossa on pitsinen reuna, ei satiinikanttausta?

Ei valitettavasti morsiusliikkeessä, mutta löytyiskö jostain vintage-kaupoista? Itselläni juurikin tällainen huntu, joka on 37 vuotta sitten ollut äidilläni hänen mennessään naimisiin isäni kanssa. Pikkulikasta asti olen tiennyt, että sitten jos ja kun menee naimisiin, niin tuo huntu on ainakin päässä. The Pukuakin sovittaessa piti ensin testata, sopiiko se nyt tähän huntuun, ja vasta sitten miettiä, että onko se muuten ihana. :)

Luulisin, että jollakulla muullakin on tuollaisia tallessa, eli jos et välttämättä uutukaista kaipaa, niin käytettynä voisi löytyä. Aavistelen näin.

Omasta hunnun käytöstä – hunnussa on kampa, jonka päällä on ihania retroja kukkakoristeita, joten huntu tulee todennäköisesti kampauksen päälle ja pysyy siinä niin kauan kuin jaksan sitä selässäni kantaa. Huntu on siis lattiapituinen, joten jossain vaiheessa se todennäköisesti siirtyy sivuun. Tuo vieraskirjan viereen -idea oli ihana, pitää laittaa korvan taakse!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei, mä löysin juuri tuollaisen pitkän, pitsireunaisen mantillahunnun Festival studiosta. Maksoi 120 euroa muistaakseni. Se on ihana, yhtä pitkä kuin laahukseni, ja tuollainen huntuhan kaartaa melko samanmallisesti kuin puvun laahus. Reunapitsi ei ole kovan valkoista, vaan pehmeänväristä, ja se ei ole ihan niin iso pitsi kuin mitä joissakin mantilloissa. Ajattelil laittaa kasvoja kehystämään .

:flirt:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla on tarkoitus pitää pitkä huntuni päässä koko hääpäivän ajan, saa nähdä miten se vaan onnistuu, kun huntu tulee ylettymään maahan... :girl_pinkglassesf:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Marru, samaa ongelmaa mullakin. Pitäis pystyä valssaamaankin laahuksen ja hunnun kanssa. Laahuksen tosin saa ilmeisesti nostettua ylös. Ja kai hunnunkin voi vaikka laittaa kiertämään käden päältä kun tanssitaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli maahan saakka ulottuva huntu koko päivän päässä, eikä se ollut mikään ongelma. Siellä perässä se roikkui, eikä häirinnyt ollenkaan - ei edes tanssiessa. Vessareissuilla ja ulkona kiedoin huntua käden ympärille, joten ei ollut ongelmaa silloinkaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kukaan teistä kuullut tällaista, että huntu liitetään nimenomaan neitsytmorsiameen? Harva toki enää on alttarille astellessaan neitsyt ja huntu on siltikin säilyttänyt paikkansa, mutta itseäni mietityttää tällainen: Olen raskaana ja hääpäivänämme melkolailla viimeisilläni, joten maha näkyy. Kehtaanko silti laittaa hunnun, vaikka "todistetusti" en enää voi olla neitsyt? ;D

Jos kuitenkin päädyn laittamaan hunnun, niin pidän sen kyllä loppuun asti ja eiköhän tuo hääkuvassakin ole päässä. Onneksi onnistuin löytämään kauniin, alaselkään asti olevan hunnun, joten pituuskaan ei juhlimista ja tanssia haittaa...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Onko kukaan teistä kuullut tällaista, että huntu liitetään nimenomaan neitsytmorsiameen? Harva toki enää on alttarille astellessaan neitsyt ja huntu on siltikin säilyttänyt paikkansa, mutta itseäni mietityttää tällainen: Olen raskaana ja hääpäivänämme melkolailla viimeisilläni, joten maha näkyy. Kehtaanko silti laittaa hunnun, vaikka "todistetusti" en enää voi olla neitsyt? ;D

Jos kuitenkin päädyn laittamaan hunnun, niin pidän sen kyllä loppuun asti ja eiköhän tuo hääkuvassakin ole päässä. Onneksi onnistuin löytämään kauniin, alaselkään asti olevan hunnun, joten pituuskaan ei juhlimista ja tanssia haittaa...

Perinteet tosiaan menee niin, että vain neitsytmorsian pukeutuu valkoiseen mekkoon ja huntuun - toisaalta tämän neitsytmorsiamen pitäisi myös pukeutua umpinaiseen pukuun. Harva perinteistä ihan hirmuisen tarkkaan pitää kiinni enää tänä päivänä, enkä usko että sinuakaan kukaan pahalla silmällä katsoo, valitsit sitten asuusi hunnun taikka et.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulle nuo "neitsytperinteet" ovat tärkeitä, koska olen hääpäivänäni neitsyt. Eli huntu tulee kasvoille, mies nostaa sen ennen suudelmaa. Puku on valkoinen ja hyvin peittävä, sellainen mitä noilla kuninkaallisilla näkee usein :D. En kuitenkaan pahastu jos joku ei-neitsyt haluaa nämä samat elementit omiin häihinsä - mitäs se minulle kuuluu. Eli valitse ihmeessä juuri sellaiset asusteet kuin itse haluat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Enemmän neitsyen merkkinä on kyllä ollut ns. morsiuskruunu, jota ei saanut käyttää, jos ei ollut enää neitsyt ja jos vielä häiden jälkeen sattui lapsi syntymään liian aikaisin ja oli kruunua käyttänyt, niin joutui maksamaan sakkoa tms. Huntu on kai enemmän suojannut morsianta pahoilta hengiltä. Valkoinen puku sen sijaan oli alunperin varakkaiden näyttämisenhalua, kun köyhät menivät naimisiin mustassa pyhäpuvussa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä huntu on neitsyyden merkki ollut. Joskus esimuinoin peittänyt kasvot kokonaan ja järjestetyissä avioliitoissa mies on nähnyt morsiamensa vasta, kun on huntu otettu pois. Myöhemmin se sitten on kai kutistunut jonkinlaiseksi neitsyen sädekehäksi tms.

Eipä noilla perinteillä nykyisin väliä tunnu olevan. Tätini meni kolmatta kertaa naimisiin huntu päässä, kahden lapsen jälkeen. Eiköhän tössö taas kannata mennä ihan oman maun mukaan. Itse tahdon hunnun henkilökohtaisista syistä, mutta en missään nimessä ikinä haluaisi kävellä alttarille joku häkki päässä kankaan läpi tiiraillen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kyllä huntu on neitsyyden merkki ollut. Joskus esimuinoin peittänyt kasvot kokonaan ja järjestetyissä avioliitoissa mies on nähnyt morsiamensa vasta, kun on huntu otettu pois. Myöhemmin se sitten on kai kutistunut jonkinlaiseksi neitsyen sädekehäksi tms.

En nyt tätä ihan ymmärtänyt - miten morsiamen kasvojen peittäminen/salaaminen sulhaselta liittyy neitsyyteen?

Ja kuten täällä on aiemminkin todettu, morsiuskruunu on (ollut) se neitsyyden merkki, hunnulla on lähinnä suojattu morsianta pahoilta hengiltä ja/tai miesten (myös sulhasen) katseilta. Neitseellisyyshömpötykset ovat ihan moderni juttu.

Näin ohimennen, itseäni jotenkin puistattaa katsoa sukulaisten vanhoja hääkuvia, joissa morsiamella on usein morsiuskruunu päässä. Tulee heti sellainen tunne, että mitä se kenellekään kuuluu, onko morsian neitsyt vai ei. Too much information. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Riippuu ihan siitä, mistä kulttuurista puhutaan. Suomalaisessa perinteessä seksi on alkanut (viimeistään) kihlauksesta, joten huntu (sikäli kun sellaisia on käytetty) on ollut pahoilta hengiltä suojaamiseen. Monessa muussa kulttuurissa hunnuttaminen häissä ja joissain tapauksissa muutenkin, on kuitenkin merkinnyt lähinnä naisen/morsiamen "puhtautta" eli yleensä käytännössä neitsyyttä. Morsiamen paljastaminen sulhaselle hunnun takaa vasta vihittäessä on konkretisoinut sitä, kuinka mies ei ole edes nähnyt vaimoaan ennen häitä, eikä siten ole varmasti ainakaan päässyt lähikontaktiin. Niin kuin se tietenkään sitä todistaisi, mutta perinteet on perinteitä.

Kulttuurista riippuen, siis. Suomalaisessa kulttuurissa tuo kruunu on tosiaan ollut se neitsyyden merkki.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sukututkimuksissa löytyi papin kirkonkirjoihin kirjoittama kommentti "morsian ilman huntua" omasta esiäidistäni joka leskeksi jäätyään 1800-luvun puolivälissä meni toistamiseen naimisiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä minäkin olen ymmärtänyt, että huntu liittyy nimen omaan neitseellisyyteen. Nykyäänhän ei kuitenkaan ole niin tiukkaa mitä päälleen hääpäivänä laittaa. Minä olen sitä mieltä, että vaikka kuinka olisi viimeisillään raskaana, mutta haluaisi laittaa hunnun, niin siitä vaan. Hääpäivä on kuitenkin vain kerran elämässä (enimmilläänkin suurimmalla osalla vain kaksi tai kolme kertaa) ja silloin pitää pukeutua niin kuin on unelmoinut :)

Tämä on tietenkin vain minun mielipiteeni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Näitä vääriä uskomuksia ja mielikuvia on paljon, joten ei ihmekään, jos monet todella luulevat valkoisen ja hunnun olevan meillä neitsyyden merkkejä ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

No niin. elv.fi -sivulta, siis evankelis-luterilaisen kirkon viralliselta sivulta hääperinteistä:

"Huntu, koskemattomuuden, viattomuuden ja hyveellisyyden vertauskuva, tunnetaan jo antiikin ajoilta. Paksu kangashuntu on suojannut morsiamen puhtautta ja estänyt pahoja henkiä kiinnittämästä huomiota nuoreen morsiameen. Huntu on ollut niin paksua kangasta, että sen läpi ei näkynyt. Siksi morsian kulki isänsä saattamana alttarille."

Share this post


Link to post
Share on other sites
No niin. elv.fi -sivulta, siis evankelis-luterilaisen kirkon viralliselta sivulta hääperinteistä:

"Huntu, koskemattomuuden, viattomuuden ja hyveellisyyden vertauskuva, tunnetaan jo antiikin ajoilta. Paksu kangashuntu on suojannut morsiamen puhtautta ja estänyt pahoja henkiä kiinnittämästä huomiota nuoreen morsiameen. Huntu on ollut niin paksua kangasta, että sen läpi ei näkynyt. Siksi morsian kulki isänsä saattamana alttarille."

Nojoo, siitä, että levittääkö kirkko nyt muutenkaan sitä ainoaa oikeaa tietoa, voidaan kiistellä aika pitkään.

Share this post


Link to post
Share on other sites
^ Näitä vääriä uskomuksia ja mielikuvia on paljon, joten ei ihmekään, jos monet todella luulevat valkoisen ja hunnun olevan meillä neitsyyden merkkejä ;)

Aika harva varmaan nykyään luulee, kun on voinut lapsiakin siunautua. :P Mutta valkoisella on puvulla ja hunnulla on ollut muun muassa tuollainen merkitys.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kenellä uusia kokemuksia hunnuista? Onko hunnun poistamisen jälkeen kampaus pysynyt kunnossa?

Onko kellään ollu sekä tiaraa että huntua, ootteko ollu tyytyväisiä? Itse ostin lyhyehkön hunnun jonka toivon laittavani tiaran kanssa, niin että hunnun sit otan mahdollisesti pois vihkimisen jälkeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pitkistä hunnuista haaveilevien kannattaa miettiä näyttääkö hassulta, jos huntu on pitempi kuin laahus. Huntu kuitenkin näyttää itsessään parhaalta silloin, kun sen läpi kuultaa hääpuvun kangas, ei ehkä kirkon käytävä/juhlapaikan lattia tai pihamaa.

Jossain jenkkiläisellä sivulla ohjeistettiin, että pitkät hunnut sopivat parhaiten pitkille morsiamille, noh, uskonpa että lyhyempikin morsmaikku näyttää tyylikkäältä ja juhlavalta pitkässä hunnussa kuitenkin.

Mulle tulee chapel-pituinen laahus ja huntu molemmat, pyöreäreunaisia kumpikin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now