Neljäs kerta toden sanoo..

[07072012]

Mites täällä, moneskos kerta on kihloissa?

Itse menin toissapäivänä elämäni neljännen kerran kihloihin ja tällä kertaa se on se viimeinen, sillä vasta nyt tuntuu että löysin SEN oikean ihmisen jota rakastan aidosti ja pyyteettömästi ja joka tuntee samoin. Tuoreella avopuolisollani kerta on toinen, mutta vastapainoksi ollut kerran jo naimisissa..

Naimisiin olen halunnu pikkupojasta saakka ja nyt se taitaa sitten vihdoin tapahtua!

Ikää on siis itsellä 33v ja olen ollu parisuhteissa käytännössä koko ikäni aina 16-vuotaasta saakka. Kaikenlaisten ihmisten kanssa on oltu tekemisissä ja suhteissa, mutta nyt tuntuu että olen löytänyt merkityksen sanalle "sielunkumppani".

Jotain kertonee tuo tuore rekkautumiseni tänne, eli häiden suunnittelu alkoi heti, joka ei aiemmissa suhteissa olis ollu mahdollista.

Toki, kihloihin olen joka kerta mennyt naimisiinmeno mielessä, koska olen vanhanaikainen, mutta aina se elämä ei vaan vie niinkuin haluaisi..

Muokattu: July 18, 2011, käyttäjä: 7072012

[NeNNi]

---

Muokattu: July 23, 2012, käyttäjä: NeNNi

[Gredelin]

Ensimmäistä kertaa elämässäni kihloissa, samoin kuin mies. Naimisiin mennään ensi kesänä.

[Lenore]

Itse myös ensimmäistä kertaa kihloissa ja sulholla samaten.

Itse muistan, että tullut teini-iässä joskus pohdittua kihloja, mutta onneksi olin viisas (kerrankin ei tarvitse olla vain jälkiviisas) enkä mennyt vain "kavereiden perässä". Silti en osoittele sormella heitä, jotka ovat useammin kihloissa olleet tai teinikihlautuneet. Omassa tilanteessani teinikihlat vain olisivat olleet suuri virhe.

Edit. Pakko kommentoida Gredelinille tuohon seuraavaan viestiin (alle). Olen samaa mieltä (eli siis huomannut saman). Hävettää hieman myöntää, mutta olen saman huomannut myös itsestäni. Kesti oman aikansa, ennen kuin minullekin kihlaus tarkoitti juuri lupausta avioliitosta. Vaikutti paljon ympäristön yleiset mielipiteet (lukiomaailman ja muun nuorison). Myöhemmin omat näkemykset kypsyivät samalla kun sitä aikuistui itsekin

Muokattu: July 18, 2011, käyttäjä: Lenore

[Gredelin]

Mä oon huomannu tässä asiassa pienoisia näkemyseroja; mulle kihlat merkitsee lupausta avioliitosta kun taas aika monelle mun tuttavapiirissä se merkitsee lupausta yhteisestä elämästä (ilman avioliittoa) ja/tai on merkkinä siitä, että ollaan yhdessä (tää tuntuu varsinkin teineillä olevan se syy kihlautumiselle). Olenpa jopa kuullut, että naimisiin ei ikinä haluta/aiota mennä, mutta kihloissa silti ollaan..Vähän niinku kihlat ois "köyhän miehen avioliitto".

[Guest minä vain]

Tänä päivänä, kun ihmiset tuntuu kihlautuvan "helposti" ja lyhyen ajan jälkeen niin varmaan tähän galluppiin tulee vastauksia aika paljon tuonne Elisabethin päähän.

MUOKS: Itse siis ensimmäistä kertaa kihloissa, häät ensi kesänä.

Olen asiasta eri mieltä, tämä on sama yleinen harhaluulo kuin se, että joka toinen avioliitto päätyy eroon. Absoluuttisesti se on totta. Vuonna 2010 solmittiin vajaa 30 000 avioliittoa ja haettiin vähän päälle 13 000 avioeroa. Mutta kuitenkin n.75% ensimmäisen avioliiton solminneista pysyy naimisissa saman ihmisen kanssa. Miten mahdollistako? Jos eroaa kerran, todennäköisyys ottaa ero seuraavassa liitossa kasvaa yli 60 prosenttiin, jos eroaa toisen kerran, todennäköisyys erota kasvaa 85 prosenttiin ja jos tämän jälkeen vielä eroaa ja menee naimisiin, prosentti nousee jo 99:n. Nämä vääristävät tilastoja.

Kaikki meistä tuntevat ihmisiä, jotka ovat olleet kihloissa monta kertaa (joko teininä tai aikuisena) mutta he ovat kuitenkin aika pieni otanta meistä kaikista.

[pampam]

Olen ollut kihloissa kaksi kertaa, ensimmäinen kihlaus ei johtanut avioon, vaikka ihan vakava suhde muuten olikin. Toinen kihlaus päättyi avioliittoon ja naimisissa ollaan oltu kohta 8 vuotta.

[jjenni]

Ensimmäistä kertaa kihloissa, onnellisesti♥

[Vaimoke2012]

Eka kihlaus molemmilla ja häät tulossa..

[Kellen]

Kerran olen ollut kihloissa ja avioliittoon asti pääsin Meidän suvussa kyllä hyvin moni on ollut 2 kertaa kihloissa, mutta jos minä olisin poikkeus!

[tixuh]

Minä olen ensimmäistä kertaa kihloissa ja sulhoni toista kertaa. Häät helmikuussa 2012.

[Chantelle]

Ainokaiset kihlat on vaihdettuna ja häät suunnitteilla.

[Taku<3]

Kolmas kerta toden sanoo... Asikaisemmat kihlat loppuelämä yhdessä ajatuksella, muttei häistä oltu varsinaisesti puhuttu/sovittu. Miehellä ekat kihlat. Naimisiin ensi kesänä.

Kihloissa ollaan oltu Tammikuusta lähtien ja kirkko varattiin huhtikuun alussa. Nyt on tosi kyseessä ja Se oikea sielunkumppani löytynyt.

[Sunneva]

Tää on mun toinen kerta. Ekalla kerralla silloinen poikkis (oltiin silloin 18-vuotiaita) ilmestyi ovelle kukkapuskan ja sormusten kanssa, eikä kovin pitkälle ajateltu asiaa, kun sormukset vaihdettiin. Erohan siinä tuli parin vuoden päästä.

Nyt tämä on oikeaa rakkautta ja tarkoitus on mennä naimisiin.

[Eskimotyttö]

Toinen kerta kihloissa. Ensimmäisellä kerralla kihloihin mentiin varmaan enemmänkin kihloihin menemisen riemusta. Oltiin nuoria ja huimia. Vaikka kyllä silloinkin ajatus oli, että ollaan koko loppuelämä yhdessä. Kun ero tuli neljän vuoden kihloissaolon jälkeen, päätin etten enää koskaan mene kihloihin ilman, että hääpäivä on päätetty. Niimpä tällä toisella kertaa hääpäivä tiedettiin jo ennen kihloihin menoa.

Muokattu: October 23, 2011, käyttäjä: Eskimotyttö

[hhaidi.]

Toinen kerta kihloissa minullakin. Ensimmäinen kihlaukseni oli ehkä loppujen lopuksi enemmän kaveripohjainen, kuin mitään muuta ja kestikin vain muutaman kuukauden, vaikka "seurusteltiin" ennen kihloihin menoa lähes kaksi vuotta. Tiet vaan kulki eri suuntiin ja joka päivä tuntui enemmän ja enemmän siltä, että haluaisi olla vaan kaveri. Eikä meillä ollut aikomustakaan mennä naimisiin.

Tämä toinen kihlaus puolestaan tapahtui todella nopeasti seurustelun alettua, mutta toisaalta, suhde tuntui heti paljon turvallisemmalta ja kaikin puolin paremmalta kuin edellinen. Ja edelleen ollaan yhtä onnellisia ja rakastuneita kuin silloin kihloihin mennessämme.

[sitruun]

Ensimmäinen kihlaus molemmille. Kihlauksesta tosin on aikaa jo kolme ja puoli vuotta, eikä naimisiin oo vieläkään päästy. Tarkoitus olisi kyllä mennä, sen takia noita sormuksia aikanaan vaihdettiin ja sitä ne minulle edustavat.

[lilli*]

Ekaa kertaa kihloissa ja uskon, että myös viimeistä kertaa .

[Guest illi]

Mun olis kyllä vaikee ottaa mitenkään vakavasti sellasen ihmisen kosintaa, joka ois jo sen kolme-neljä kertaa aikasemmin tehny muille. Miks se olis sit nyt mitenkään paremmin perustein tehtyä kuin ennenkään?

[07072012]

Mun olis kyllä vaikee ottaa mitenkään vakavasti sellasen ihmisen kosintaa, joka ois jo sen kolme-neljä kertaa aikasemmin tehny muille. Miks se olis sit nyt mitenkään paremmin perustein tehtyä kuin ennenkään?

No, kunhan kasvat aikuiseksi niin tulet huomaamaan ettei se elämä aina mene niin kuin haluais tai suunnittelee..

[Katariina_S]

ensimmäistä kertaa kihloissa ollaan molemmat tavattu 22-vuotiaina, itellä ei vakavaa seurustelusuhdetta aiemmin taustalla, joten mies on myös ensirakkauteni <3 viisi vuotta yhteistä taivalta takana, häät ens kesänä...

[Kaley]

Ensimmäisen kerran kihloissa, samoin miehellä. Naimisiin olemme menossa ensi vuonna Jos totta puhun niin en aivan ymmärrä ihmisiä jotka ovat olleet kihloissa 4+ kertaa. Jotenkin ajattelen ettei sellainen ihminen ymmärrä kihlautumisen ja avioliiton oikeaa merkitystä tai ota sitä asiaa aivan yhtä vakavasti kuin minä.

Ja varsinkaan teinikihloja en ymmärrä, saatan niitä jopa vähän halveksua.

[07072012]

Jos totta puhun niin en aivan ymmärrä ihmisiä jotka ovat olleet kihloissa 4+ kertaa. Jotenkin ajattelen ettei sellainen ihminen ymmärrä kihlautumisen ja avioliiton oikeaa merkitystä tai ota sitä asiaa aivan yhtä vakavasti kuin minä.

Ja varsinkaan teinikihloja en ymmärrä, saatan niitä jopa vähän halveksua.

Sanottakoon nyt sullekin kuten sanoin edelliselle sankarille joka ei "ymmärrä" asiaa..

Kun elämä ei vaan aina mene niin kuin suunnittelee tai haluais ja joskus voi vaan käydä niinkin että varmalta tuntunut kihlaus purkautuu syystä tai toisesta.

Ilmeisesti te jotka ette asiaa ymmärrä, olette vielä sen verran nuoria ja naiiveja ettette tajua miten yllättäen elämän suunta voi muuttua. Tähän ikään, (34v) on nähnyt jo melkein kaiken mahdollisen mitä parisuhteisiin voi tulla mutta silti saattaa tulla asioita joille ei vaan mahda mitään.

Älkääkä edes alkako lässyttämään siitä miten kaikki ongelmat ovat selvitettävissä plääplääplää..

Muokattu: January 2, 2012, käyttäjä: 07072012

[Guest siili]

No kyllä silloin on jotakin jo aika pahasti pielessä jos neljäkin kertaa on mukamas löytänyt sen ihmisen jonka kanssa haluaa jakaa loppuelämänsä. Siinä tapauksessa löytyy varmaan myös se viides ja miksei kuudeskin.

[lilli*]

Hmmmm.... teinikihlat.... Teinikihlat ovat aivan samalla tavalla kihlat kuin kaikki muutkin kihlat. Ikä, tai se onko kihlaus ihmisen kuudes kihlaus, ei muuta asiaa. Maailma heittelee meitä kaikkia, eikä kenelläkään ole oikeutta saarnata toisen elämän valintoja vastaan. Kihlaus on (haluaisin käyttää sanaa aina) yleensä onnellinen asia, ainakin pariskunnalle itselleen. Ihminen voi olla tosissaan toisen kanssa vaikka ikää löytyisi vain 15 vuotta. Toki on järkevämpää odottaa täysi-ikäisyyttä ennen kihloihin menoa, mutta mielestäni se ei ole este. Voi olla, että pariskunta (sanan mukaisesti) kasvaa erilleen, toinen vaikkapa lähtee opiskelemaan muualle, eikä toisella ole mahdollisuutta lähteä mukaan tai sitten yksinkertaisesti alkaa menojalka vipattamaan. Riskit ovat suuret, kun kasvetaan yhtäaikaa aikuisiksi. Silti en hyväksy teinikihlojen väheksyntää. Voi hyvin ollakin, että teinipari on onnellisesti yhdessä hamaan tulevaisuuten saakka. Moni myös parjaa teiniparin olevan lapsellisia. Tottakai he ovat lapsellisia! He ovat teinejä, suurin osa teineistä on lapsellisia. Mutta aika parantaa sen vaivan. Itse ainakin olin 19 vuotiaana niin lapsellinen, että välillä hävettää vieläkin. (Tosin olen omasta mielestäni vieläkin aika kakara .)

Jotkut taas joutuvat suutelemaan useampaa sammakkoa elämänsä aikana, ennenkuin "se oikea" löytyy. Joku voi menettää tulevan puolisonsa onnettomuudessa eivätkä sairaudetkaan ole poissuljettu kenenkään elämästä.

Ihmettelen itse enemmän ihmisiä, jotka tuomitsevat herkemmin useasti kihloissa olleen ihmisen, kuin usean eri ihmisen kanssa seurustelleen tai useassa avoliitossa asuneen. Asiahan on aivan sama. Mikä ihme kihloista tekee niin pyhän? Muuttaako lupaus avioliitosta sitten suhteen vasta vakavaksi ja pitääkö todella odottaa "kypsää" ikää ja täyttä varmuutta (mikään ei ole varmaa, muu kuin verot ja kuolema) ennen kihlautumista? Mitä sellaiselle ihmiselle sitten henkisesti tapahtuu jos kaikki eivät sujukkaan niin kuin pitäisi?

Itse rakastan kihloissa olemista. Rakastan häiden suunnittelua. Rakastin myös susiparina elämistä. Jos emme menisi koskaan naimisiin, rakastan silti myös miestäni niin kauan kuin tätä kestää. Nyt sitä on kestänyt 10 vuotta ja todellakin toivon, että se kestää maailman tappiin saakka mutta olen myös realisti.

Anteeksi, jos tästä nyt tuli ylipitkä OT. en vain voinut itselleni mitään.