Guest Hääintoa puhkuen...

Ikimuistoisin hetki häistänne?

176 posts in this topic

ikimuistoisin hetki oli ehdottomasti se, kun sanoimme tahdon kirkossa. Monia monia muita ikimuistoisia hetkiä oli tietysti koko hääpäivä täynnä, mutta ehdottomasti rakkain ja ikimuistoisin muisto on vihkiminen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vihkiminen, auringon lämpö kasvoilla- ja se suudelma :-X

Koko juhla on jäänyt mieleen aivan ihanana, mutta silti ikimuistoisin hetki taitaa olla seuraavana aamuna, kun olimme mieheni kanssa soutamassa, järvi oli ihan tyyni ja olo kertakaikkiaan onnellinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miehen puhe minulle, yöllä hääjuhlassamme oli aivan ihana :-)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En itse voi kyllä sanoa yhtä hetkeä, mutta vieraille se tuntuu olevan jatkot  ja morsiamen pöydällätanssiminne ja häävaatteiden pukeminen uudelleen päälle saunan jälkeen tyyliin huntu märän tukan päälle ;D ;) ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ikimuistoisin? Niitä on niin monta.

Ehkä se kun vastavihittyinä odottelimme juhlatilassa vieraiden järjestäytymistä pihalla onnitteluja varten.

Ehkä syksyn lämpimin kesäpäivä?

Ehkä se kun kävelin alttarille isän käsipuolessa enkä jännittänyt yhtään. Hymyilin ja katsoin kaikkia syvälle silmiin.

Ehkä vain tuo täydellinen vapauden ja onnen tunnen, jota jaoin täysin varauksetta ympärilleni. Yhdessä vaiheessa kysyin rakkaalta ystävältäni, "Miten on mahdollista, ettei kukaan halua lähteä pois?" ja hän vastasi, "Etkö sä tunne sitä? Kaikki täällä rakastavat toisiaan."  :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi..niitä on monta.

-Aamulla herääminen, kun perhosparvi íski mahaan ja tajusi, että TÄNÄÄN MÄ MENEN NAIMISIIN!

-Huntu päässä kävely kampaajalta hotellille.. ja hääpuvun pukeminen kaason avustuksella

-Oman kullan näkeminen sakastissa, ja odottelu kirkon välikössä että ovet aukeavat..Rakastan sua sulholta.

-Vihkitoimitus, erityisesti sormuslupaukset ja Rakkauden liekki Mirjalta..sillon kaikki jännitys oli poissa ja olo niin rauhallinen, onnellinen..herkkä.  :-X

-Häävalssi ja tanssi..hidas tanssimme oli täynnä rakkautta ja tunnetta.  :-*

-Oman kullan puhe minulle...

-Hääkakun leikkuu, kun MÄ POLKASIN!! Voi sitä riemua!!  ;D

-Vieraat, ja heidän kauniit sanansa ja ihastelunsa.. :-X

Päivä oli kokanaisuudessaan ihana ja ikimuistoinen mutta jotain juttuja huomaa miettivän useasti päivän aikana..ne olivat varmaan kuitenkin niitä ikimuistosimpia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Koko päivän oli ihanan seesteinen ja onnellinen olo. Erityisesti mieleen on jäänyt se, kun menimme illallisen jälkeen hotelliin ja ihan alkajaisiksi vaan pötköttelimme täysissä häätamineissa sängyllä halaillen, ja puhuimme miten ihana ja onnellinen olo meillä on.

Hauskaa oli myös kävellä Helsingin Etelärannassa, kun kaikki autoilijat tuijotti meitä niin, että hyvä ettei kolareita tullut ;D

Siviilivihkimisemme oli kaunis hetki tottakai, mutta jännityksen takia muistikuvat siitä on hieman hatarat - siksi se ei voi olla ikimuistoisin hetki...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Se, kun kirkon ovet aukesivat ja lähdin kävelemään isän käsipuolessa kohti sulhoa. Vihkiminen kokonaisuudessaan, anopin ja bestmanin puheet, siskon kaunis laulu ja iskän into tanssittaa minua  ;) Ikimuistoisia hetkiä on miljoonia! Aivan upeita ja mieleen painuvia!  :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle jäi parhaiten mieleen alttarillla se, kun pappi kysyi mieheltäni Tahdotko sinä... ja mieheni kääntyi hitaasti minun puoleeni, katsoi silmiin, hymyilin hänelle ja hän kiltisti sanoi Tahdon kääntäen kasvonsa papin puoleen. Samoin teimme papin kysyessä minulta.

Jälkikäteen kuulin mieheltäni, että hänen tarkoituksenaan oli katsoa taaksepäin, mutta minun katseeni ja hymyilyni oli kääntänyt suunnitelmat!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Se kun odottelin isän kanssa kirkkoon menoa ja ovet avattiin ja käveltiin sitä käytävää pitkin ja soi Ave Maria  :-X sulhanen sanoi, että juhlaväen joukosta kuului ihan kohahdus kun ovet avattiin.. ja että mä olin kuin enkeli, kun aurinko paistoi meidän takana...  :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Alttarille kävely sulhasen kanssa Kuulan häämarssin soidessa. Tunne kun ovet avautuivat oli varmasti elämäni liikuttavin... sekä se kun pappi kysy "Tahdotko....", ja mieheni vastasi hymyillen Tahdon. :-X :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites
päällimäisenä mieleen kun "ohjelmavastaava" laittoi kaikki miehet polvistumaan morsiammen eteen ja laulamaan  :-Xsua yli kaiken mä rakastan :-X  aika hellyytävä hetki. Sinä taisi tippa tulla silmään yhdellä jos toisella!

Häh, eikö tuo ole ihan hassua?  ;D Eihän ne kaikki salin miehet sitä morsianta rakasta, monillahan on omia vaimoja, kihlattuja, tyttöystäviä ja omia lapsiakin mukana??  :o

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos olisin ollut daamina noissa häissä, ja oma mies olisi siellä iloisena lauleskellut joukossa, olisin kyllä vetänyt herneet nenuun  :o aika outoa!

Share this post


Link to post
Share on other sites
aivan hillitön onnen ja ilon tunne kaikista ihmisistä, jotka olivat paikalla.

Näin juuri! Maistraatissa kaikki oli ohi niin nopeasti, etten edes ehtinyt ajatella jotain kyynelehtimistä  ;D, ja juhla oli sitten kesällä erikseen. Sinne oli vaan niin ihana saada kaikki rakkaat  :-X, joidenkin tapaamisesta liikutuin kyyneliin asti...Tietysti pienenpieniä välähdyksiä koko päivältä on jäänyt paljonkin meleen ja jokainen niistä omalla tavallaan ikimuistoinen...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun kävelin isän kanssa käytävää pitkin,

kun katsoin tulevaa aviomiestäni silmiin ja se kaikki mitä näin ja tunsin :-X

Kuinka tunsin läpi kropan sen rakkauden, jännityksen ja onnen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Koko päivä oli tietysti aivan ainutlaatuinen, mutta varmasti mieleenpainuvin loppujen lopuksi oli meidän lähtömme häistä. Kaikki vieraat olivat kokoontuneet Suomenlinnan Pirunkirkosta johtavaan holvikäytävään, jossa paloi ulkotulia ja kaikilla vierailla oli pitkät tähtisadetikut palamassa ja he lauloivat meille "tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan..." kun poistuimme. Laulu oli minulle erittäin tärkeä nuoruuden partio-vuosilta ja koko homma oli meille täysi yllätys. Aivan mahtava lopetus ikimuistoiselle päivälle, josta saan kyllä yksin kiittää rakasta kaasoani, jonka idea tämä oli ollut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juu, ihana oli koko päivä  :-X Mutta ehkä kaksi hetkeä ylitse muiden ihanien hetkien...:

Kirkossa urkujen pauhatessa kävely isän kanssa kohti komeaa odottavaa sulhoa  :-X Näen vieläkin silmissäni, miten rakkaalta ja turvalliselta sen juhlapukuinen hahmo näytti kirkon etuosan valoja vasten   :-X

Hääjuhlassa sulhon yllätys: hän oli yhtenä yönä säveltänyt ja sanoittanut minulle laulun, joka kertoi meidän historiasta ja meidän rakkaudesta  :-X Sen sanat oli aivan mahtavat, ne itketti ja nauratti vuorotellen  :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kultani silmät ja hymy ja se, miten meitä nauratti ja hymyilytti koko ajan sekä kirkossa että juhlissa :) .

Share this post


Link to post
Share on other sites

Se hetki, kun alkoi tärinä ja lähdimme kävelemään isukin kanssa kohti alttaria..

Se hetki, kun katsoin alttarilla mieheni silmiiin, ja silmäkulmassa näkyi pieni kyynel. Se tapa millä mies katsoi minua  :-X

Isäni laulu kirkossa

Juhlamme tunnelma ja paikka

Kun tanssimme kahdestaan mieheni toivomaa kappaletta, ja kaikki vieraat tulivat ympärillemme rinkiin tanssimaan

Koko päivä kokonaisuudessaan oli uskomaton, tosin hieman sumuinen kuva jäi ja nopeasti meni aika!  :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juhlan tunnelma jäi mieleen. Puheet olivat meillä tosi hyviä ja ohjelmanumerot. Myös siitä jäi hyvä mieli kuinka moni oli niin aidosti iloinen meidän puolesta. Häätanssi oli myös loistava, koska se meni joraukseksi ja saatiin kunnon ablodit. Paljon oli juhlissa hienoja juttuja, mutta kirkosta ei jäänyt mieleen juuri mitään. Ehkä semmonen juhlava tunnelma jäi, ei muuta. Tosin me oltiin menty jo maistraatissa aikaisemmin naimisiin, joten kirkko oli vaan se kuorrutus.

Share this post


Link to post
Share on other sites

* Kirkossa: odotus ennen saliin astelua, kävely kryptan läpi kierreportaisiin ja se JÄNNITYS, kauniiden kirkonkellojen pauhu

* Vihkiminen kokonaisuudessaan papin puheineen, sormusvaloineen, musiikkiesityksineen ja marsseineen

* Matka kirkolta juhlapaikalle, iloisuus ja onnellisuus, ohikulkijoiden katseet ja tervehdykset, koko kaupunki näytti niin kauniilta auringonpaisteessa

* Tärkeiden ihmisten läsnäolo, onnistuneet juhlat, vieraiden kiitokset

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän häissämme oli lukemattomia ikimuistoisia hetkiä, mutta minulle tällä hetkellä voimakkain muisto on se, kun kaaso haki puheensa päätteeksi juhlapaikan eteisestä kitaran, ja hän ja polttariporukka lauloivat meille kauniisti kappaleen Vuosisadan rakkaustarina. Kuuntelimme sen kyyneleet silmissä, oli kyllä upea yllätysohjelmanumero! :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

- Parhaiten mieleen on jäänyt kirkko-osuus kokonaisuudessaan, voi sitä jännitystä! Myös kirkkovihkimisen juhlavuus ja urkujen pauhun mahtavuus olivat tosi upeita.

- Heti vihkimisen jälkeen tullut helpotus jännityksen purkautuessa oli upea tunne, ja kun matkalla juhlapaikalle joimme kuohuviiniä niin tuli sellainen olo, että nyt juhlitaan!

- Sulhasen isän säveltämät laulut olivat ihania ja vanhempieni hommaama mieskvartetti tosi hauska.

- Häätanssimme oli jotenkin tosi sadunomainen hetki, kaikki muu paitsi oma kulta todellakin unohtuivat ja katsoimmekin tanssin aikana koko ajan toisiamme silmiin.

- Myös se väsymys joka iski kun häävieraat olivat lähteneet on jäänyt hyvin mieleen, olisin todellakin halunnut mennä vain nukkumaan mutta piti lähteä pimeään ja kylmään pakkasyöhön hytisemään ja odottelemaan bussin lähtöä Turusta Helsinki-Vantaan lentokentälle... Mutta toisaalta oli toki ihanaa päästä suoraan häistä reissuun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vihkitilaisuus, papin puhe ja se, kun pappi lauloi messuten Herran siunauksen lopussa, en voi edes kuvailla miltä tuntui ja kuinka paljon minua itketti!!! ;D

Ja se, miten hyvin kaikki meni ja miten mukava koko päivä oli!!! :-X :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vihkitilaisuus. Olimme nakoalatasanteella, joki taustalla, kellot soivat, vieraat puhalsivat saippuakuplia (molemaat olivat meille yllatys), viulu-huilu-sellotrio soitti La Rejoissance, kaikki oli kaunista - ja me pussasimme ennen aikojamme. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now