Guest minttu1979

Hunnun käyttö

134 posts in this topic

Mun oli tarkoitus alun perin ottaa huntu pois vihkimisen jälkeen - ja hiukan harmittelin kun mokoma "riekale" maksoi niin paljon. Mulla on lyhyt tukka ja huntu kiinnitettiin kammalla takaraivolle. Missään vaiheessa en edes aikonut peittää kasvoja sillä. Ajattelin vaan että on hauska kerran elämässä sellaistakin käyttää ja ajattelin sulhonkin toivovan huntua. Lisäksi ihan hiukkasen mietin hunnun suojaavan selkää ja hartioita vihkimisen aikana ja kuvissa. Lopulta kävi niin, että huntu olikin päässä koko juhlan ajan. Hääpäivänämme satoi lyhyen kuuron verran, mutta helteinen ilma oli niin kostea että kampaukseni kiharat oikenivat jo ennen kirkkoon menoa. Huntu tavallaan siis pelasti tuon kampauksen epäonnistumisen.

Eipä kaduttanut investointi jälkeenpäin!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen alkanut vähän epäröidä tuon hunnun kanssa, vaikka sulhanen sen haluaisikin. Pelkään, että kokonaisuudesta tulee liian "umpattu", sillä puvussani tulee todennäköisesti olemaan vähintään 2/4 -pituiset pitsihihat ja hiukset jäävät auki. Hunnun kanssa mahtaisin näyttää tosi vuoratulta :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin itsekin ajatellut, etten käytä huntua, koska kaksi lastakin on jo siunaantunut, mutta toisin kävi kun hetki sitten oltiin pukua ostamassa. Itse puku on kaikkea muuta kuin aluksi suunnittelin ja huntu on pitkä ja ulottuu puvun laahuksen päälle ja ehkä vähän ylikin. Se vaan näyttää niin hyvältä puvun kanssa ja tuntuu oikealta. Mennään katolisessa kirkossa naimisiin, joten kun lasten myötä sääntöjä rikotaan, niin rikotaan sitten ihan kunnolla :).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla oli ihana huntu!  :girl_in_love: 

Pidin sitä ainoastaan kirkkovihkimisen ajan ja siihen tilaisuuten se kyllä sopi kuin.. huntu morsiamelle! :girl_haha:

 

Olen varsin iloinen siitä, että rohkenin pukeutua ja asustautua niinkuin itsestä parhaalta tuntui. Ja vaikutti tuo Sulhanenkin ihan tyytyväiseltä. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä ajattelin ensin, etten luultavasti laita huntua, koska sehän on näin niin kuin pelkistetysti sanottuna päästä lähtevä kangassuikale :D Mutta nyt kun olen tarkemmin ruvennut ajattelemaan, niin miksi en sitä pitäisi, kerranhan sitä vain naimisiin mennään. Aina pikkutyttönä haaveilin hunnusta. Nyt olenkin siis päättänyt, että jos hääpukuni tyyliin vain sopii jonkinlainen huntu, niin ehdottomasti otan sen. Ainakin kirkkoon. Jos sopiva huntu on hyvinkin pitkä, sitten otan sen pois ennen juhlaosuutta, ihan käytännön syistä.

En tiedä onko hunnun käyttö omalla kohdallani etiketin vastaista, olkoon sitten. Ne ovat minun häät, siinä jäävät etiketit toiseksi! :gpari:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen ajatellut puolipitkää huntua, joka kiinnitettäisiin jotenkin tuonne takaraivolle... Ajatuksissa on ollut myös pitää huntua pukeutumisvaiheesta hääpäivän loppuun :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Osaan kyllä olla varsinainen tuuliviiri tämän huntuasian kanssa. Välillä olen sitä mieltä, että en ota huntua ja sitten taas ajattelen, että tottakai otan hunnun :D Mutta siis, kuinka paljon nuo hunnut maksavat? Joku sellainen kaksikerroksinen sormenpäihin ulottuva huntu? Voiko niitä vuokrata vai pitääkö ostaa omaksi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Kylla ne helposti on satasen paikkeilla tuonkin mittaiset. Ma tilasin omani netista, maksoi parikymppia. En halunnut siihen laittaa enempaa, kun huntu oli kaytossa vain vihkimisen ja valokuvauksen ajan. Lisaksi halusin ihan pelkistetyn, ja sellaista ei liikkeessa, josta haapukuni ostin, ollut lainkaan, kaikissa oli reunuksessa jotain. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Lapsuudeen haave: monta metriä pitkä huntu :D Kihlojen jälkeen ajattelin, että "nää, ei mitään huntua". Mutta nyt on kyllä mielessä, että mekossa olisi laahus (ei mitään kilsan pituista) ja kirkossa sekä virallisessa valokuvauksessa olisi huntu. Toivoisin melkeinpä pitkää huntua, sellaisen, joka peittäisi myös laahusta. Rinsessamaista <3 Hiukset olen ajatellut kiharelle, puoliauki/puolikiinni, ja tosiaan huntu pois juhlassa. Aaah näitä häähaaveita <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Kyllä se pitkä huntu on ihana ja toisaan kruunaa lookin, varsinkin siellä kirkossa  :girl_in_love: Me otettiin noin puolet virallisista kuvista hunnun kanssa, puolet ilman sitä. Tässä muutama kuva minun hunnusta:

 

038_MG_8355_zps55ae3455.jpg

 

050_MG_8537_zpsfd6db939.jpg

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaleylla kyllä semmoinen setti että olisin itsekin huolinut moisen! Sekä puvun että hunnun! Todella näyttävä kombinaatio. :girl_pinkglassesf:

 

Omat olivat (ovat) samanlaiset, mutta ikäänkuin vaatimattomammat, pitsinen puku lyhyemmällä laahuksella ja lyhyempi pitsireunainen huntu. Mutta ihanat nekin, en olisi oikeasti vaihtanut mihinkään.. :girl_in_love:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kaleyn ja Maplen kokonaisuudet olivat kylla upeat, ja olen samaa mielta, etta pitka huntu on upea kirkkohaissa! 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huntua minulle ei taida tulla. Tiedän, että pukuuni sopisi todella kauniisti pitkä ja upea pitsinen huntu. Kuitenkin haluan, että kampaukseni korostuu ja jotenkin se huntu vaan ei tunnu yhtään omalta jutulta. Kummaa kyllä, en tiedä miksi.  :blink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä oon myöskin vatvonut (tätäKIN) asiaa. Pukuahan minulla ei vielä ole, mutta idea jonkinmoinen. Ajattelin hankkia lyhyen pitsireunaisen hunnun lyhyen mekkoni kaveriksi :) Aluksi ajattelin, että ei tod huntua ja no, niin, onpa monessa muussakin asiassa mielipide muuttunut. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hunnun haluan ehdottomasti, pituus saa olla chapel tai vastaava. Ja useimmista morsmaikuista poiketen aion kävellä alttarille huntu kasvoillani. Minusta se on vaan jotenkin niin symbolista avioliittoon astumista, että sulhanen nostaa hunnun kasvoilta! :girl_pinkglassesf:

 

Sitten ongelmaan - miten se huntu kiinnitetään, jos ei ole kuin huntu, ei mitään kiinnityssysteemiä sen päässä? Luin kyllä ketjun läpi ja jäin miettimään, että miten esimerkiksi jokin nätti kampa laitetaan huntuun kiinni niin, että se kampa ei vahingoita huntua. Olin myös suunnitellut hieman takaa eteen valuvaa lettihääkampausta, ja miten ihmeessä sellainen sopii pitkän hunnun kanssa, höh.

 

Haluaisin kyllä ottaa hunnut pois kirkon jälkeen. Onko kukaan laittanut tilalle birdcage-huntua tai jotain muuta "pääkoristetta" itse hääjuhlaan? Miten on onnistunut tukan säilymisen kannalta? :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä oli alun perin ajatellut, etten käyttäisi huntua. Kuitenkin pukua katsottaessa sovitin yhtä ja se näytti niin hyvältä, että olen alkanut vakavasti harkita, että sittenkin ehkä hankin lyhyen hunnun.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen ajatellut, että pitäisin huntua niin kirkossa kuin hääjuhlassakin. Olen itse ajatellut jotain vyötärön seudulle laskeutuvaa huntua, koska sellainen todennäköisesti olisi kaikista käytännöllisin (ja toki myös omaa silmää miellyttävin). Tosin minua nyt ihan hiljattain kehotettiin vielä miettimään huntuasiaa - että laitanko ylipäätänsä huntua, kun lapsiakin kerran jo tässä talossa on. Ajatuksia hääpukeutumiseen liittyen tuotiin tällöin esille muitakin, ja nyt olenkin hieman oudoksuvalla mielellä kun en oikein tiedä, mitä asiasta pitäisi ajatella. Häissä, joissa olen viime aikoina vieraillut, on kaikilla morsiamilla ollut huntu - oli sitten lapsia tahi ei, eikä tuo ainakaan itseäni ole haitannut. Meidänkään suvut ei ole mitenkään uskonnollisia tai erityisen vanhoillisia, joten en tiedä haittaako tämä huntuasia muita kuin tuon ajatuksen esittäjää, joka sattuu olemaan anoppini - etikettiä arvostava ja rakastava sellainen. Tietenkään en halua häntäkään loukata, joten mietinnässä onkin, kenen mielen mukaan tämmöisissä asioissa pitäisi toimia jotta suurin mielipaha vältettäisiin... 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen päätynyt siihen, että laitan hunnun, koska se näyttää kauniille. Mulle tulee lyhyehkö, kaksikerroksinen vintage-huntu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En pidä hunnusta, joten sitä ei tule. Kaunis kampaus ajakoon hunnun asian, ja siihen ehkä joku koriste lisäksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

piti ottaa juhlassa pois koska ei pysynyt päässä, valui koko ajan.muuten varmaan olisin pitänytkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä lienee keskustelua aiheesta jo ennestään. Aloitan nyt kuitenkin ihan uuden aiheen, jotta tämä nyt tulisi nähdyksi ja saisin pulmaani vastauksia. Siirtäkää toki tarvittaessa tämä sopivampaan paikkaan sivustolla :)

 

Tilanne on siis tällainen:

Olemme alta kolmikymppinen pariskunta, jolla on kolme lasta. Nuorimmainen ei ihan puolivuotias häidemme aikaan ole, vanhin on tuolloin nelivuotias. Voisi kai siis muotoilla, että vaikka nuoria olemmekin, on takana myös "elettyä elämää". 

 

Minun morsiusvaatetuksestani on alusta asti esiintynyt jonkinlaista keskustelua ihan lähipiirissä, lähinnä nyt anopin taholta. (Hän ei siis osallistunut eikä osallistu morsiuspuvun tai sen asusteiden kustannuksiin millään tavalla.) Anoppi ei missään nimessä ole ollut ilkeä, mutta ehkä välillä turhan innokkaasti "tuputtanut" omia ajatuksiaan aiheesta; ei niissä mitään vikaa ole, eivät vain tunnu omanlaisilta vaihtoehdoilta... :)

 

Aluksi anoppi esitti varsin voimakkaasti ajatusta, että minun tulisi vuokrata morsiuspuku hääpäiväksi. Idea ei iskenyt alkuunkaan, eikä edes sittenkään, vaikka jätin asian hautumaan mieleeni pidemmäksi aikaa. Pitkällisestä pohtimisesta huolimatta ajatus vuokrapuvusta tuntui kokolailla vieraalta ja mahdottomalta ja kerroin tämän miehellekin, joka keskustelumme pohjalta ymmärsi - vaikka mies onkin eikä vaatteisiin mitenkään tunteella suhtaudu - miten iso ja tärkeä asia oma morsiuspuku minulle on, ja miten tunteella siihen - tahtomattanikin - suhtaudun. Yhdessä sitten päätimme, että oma puku minulle hankitaan. Aiheen noustessa esille kerroimme tämän myös miehen äidille. Anoppi oli asian kanssa ihan ok, en toki tiedä, mitä hänen mielessään tuolla hetkellä liikkui.

 

Seuraava ongelmakohta tuntui olevan puvun väri ja malli. Minulla oli selkeä visio morsiuspuvusta, jollaisessa voisin itseni kuvitella, millainen vartalolleni sopisi ja millainen ylipäätään olisi minun tyyliäni. En ehtinyt näkemyksiäni anopille edes kertomaan, kun hän totesi että hänen mielestään minun tulisi pukeutua iltapukutyyppiseen, kapeaan, värilliseen pukuun, koska näitä lapsiakin kerran jo on. Pohdin asiaa ja keskustelin jälleen kerran tulevan aviomieheni kanssa. Yhdessä ja yhteisymmärryksessä totesimme, että morsiuspuku tulee olemaan väriltään valkoinen - lapsista huolimatta. Malliasiaan mies ei ottanut muuta kantaa kuin että totta kai puvun tulee olla sellainen josta minä pidän ja jossa tunnen oloni hyväksi ja kauniiksi, koska minähän sitä päälläni kannankin. Kun tästä asiasta tuli keskustelua, kerroin anopille ihan avoimesti, millaista pukua olen itse ajatellut. Edelleen hän kehotti miettimään värillisiä, ei-morsiuspukumaisia vaihtoehtoja. Kerroin tarvittaessa kartoittavani senkin vaihtoehdon. (Niin kuin sittemmin teinkin, mutta tuloksetta.)

 

Viimeisimpänä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä on nyt sitten tämä huntuasia. Varasin morsiuspukuliikkeeseen sovitteluajan, jotta sopiva puku ylipäätänsä löytyisi. Tässä vaiheessa anoppi kysyi mieheltä, tietääkö hän että morsiushuntu on perinteisesti symbolisoinut neitsyyttä. Mies vastasi tietävänsä ja kertoi, että minäkin asian tiedän, mutta että olen tästä huolimatta hunnun ajatellut laittavani. En tiedä tarkalleen, mitä anoppi tässä vaiheessa miehelle asiasta vastasi, mutta pitkällisen kaavan kautta kuitenkin kertoi näkemyksensä siitä ettei minun tulisi huntua laittaa koska näitä lapsiakin jo kerran on.

 

Minulle huntu ei ole ollut mikään "pakko", ja kerroinkin miehelle että mikäli huntu sovittaessa tuntuu ja näyttää hyvältä, voisin sen vihkimisen ajaksi kuvitella laittavani. Mies on suhtautunut asiaan neutraalisti, tosin koska äitinsä on tätä "ei-huntua"- hommaa aika innokkaasti ajanut, on alkanut kallistua sille puolelle että ehkä tätä huntua ei sitten tulisi laittaa. 

 

Mikä taas vaivaa minua. Morsiuspukua sovittaessani ja oikeaan vaihtoehtoon päätyessäni sovitin nimittäin myös huntuja. Kokonaisuus oli tosi kaunis, ja ajattelinkin, että huntu nyt sitten vihkimisen ajaksi voisi tulla. Morsiuspuku on ostettu ja korjausompeluissa, huntua en vielä hankkinut koska liikkeeseen saapuu piakkoin uusia malleja joista varmasti sitten löytyisi se oikea vaihtoehtokin... :) Miehen vaihtunut ajatus aiheesta vaivaa siksi, että itse haluaisin hunnun nimenomaan vihkimisen ajaksi, mutta tuntuu ikävältä jos toinen näkee ajatuksen jotenkin huonona tai epäsopivana. Ymmärrättekö minun ajatukseni? 

 

Morsiuspuvun valittuani ja ostettuani asiasta on tietysti kerrottu myös anopille. Kerroin, etten hunnun suhteen ole varsinaisesti päätynyt mihinkään. Että sovitin niitä ja voisin kuvitella sen vihkimisen ajaksi laittavani, mutta että huntua en ole vielä ostanut ja sataprosenttisen varma en ole, tuleeko huntua sitten kuitenkaan. Että katsotaan nyt. Varmaan arvaattekin, että anoppi alkoi - ei nyt painostaa, mutta tuomaan varsin voimakkaasti (kuitenkin ystävällisesti) tuomaan mielipidettään esille siitä, että mieti nyt asiaa vielä kun teillä noita lapsiakin on. Anoppi oli myös kertomansa mukaan ollut yhteydessä kampaajaan, joka tulee tekemään minulle hääkampauksen. Hän oli näyttänyt minun kuvaani kampaajalle, ja kampaaja oli kuulemma sanonut että ei huntua, jotta hiukset saa laitettua. (Minulla on pitkät hiukset, joista osa olisi tulossa kiinni ja osa auki, enkä usko että kampakiinnitteinen huntu olisi ylitsepääsemätön ongelma kuitenkaan.)

 

Morsiuspukuliikkeessä kysyin, kuinka tyypillistä nykyään on että morsian käyttää huntua vaikka olisikin lapsia ja että kuinka kamala "virhe" tuo oikeasti on? Omistaja kertoi, että hyvin useat morsiamet käyttävät huntua vaikka lapsia jo olisikin. Näin olin ymmärtänyt - sitä paitsi uskoisin, että harva jolla ei syvällisempää vakaumusta ole, on oikeasti neitsyt avioliittoon astuttaessa. Pyysin myös ammattilaisen mielipiteen siitä, miltä se huntu nyt ihan oikeasti näyttää - sopiiko se kokonaisuuteen, minun kasvonpiirteisiini, jne. Tietynmalliset hunnut kuulemma sopivat tosi hyvin, tykkäsin kyllä itsekin näkemästäni. 

 

Tuntuu, että huntuasia on anopille jostain syystä hyvin merkityksellinen seikka - tai koko hääpukuasiani on ollut. Anoppi on tosin itsekin aikanaan pukeutunut valkoiseen morsiuspukuun ja lapsiakin on jo tuolloin useampi ollut, joten suhtautumista pukuasiaan on ollut vähän vaikea ymmärtää... :) Huntua anoppi ei itse ole käyttänyt, tosin omissa häissään olikin lähempänä neljääkymmentä joten ei kaiketi kokenut tarpeelliseksi... 

 

Mutta mitä te sanotte? Miten minun tulisi toimia? Huntuasia tuntuu jostain syystä olevan anopille kovin merkityksellinen, vaikka hän ei vakaumuksellinen olekaan. Anoppiani en myöskään haluaisi loukata tai hänen mieltään pahoittaa. Toisaalta mietin, pahoitanko oman mieleni, jos anoppini mielipiteen vuoksi jätän hunnun matkasta kokonaan pois... sekään vaihtoehto ei tunnu hyvältä, kyseessä on kuitenkin yksi elämäni tärkeimmistä päivistä...  Anteeksi tämä pitkä kirjoitus, mutta asia vaivaa minua ja vaikka olen hyvin onnellinen morsiuspuvustani, niin hieman pahoilla mielin nyt tätä huntuasiaa mietin. 

 

Kiitän jo etukäteen vastauksista. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Morsianhan tietysti itse paattaa miten pukeutuu, eihan siina ole mitaan mielta etta vieraat tai perhe paattaa milta juhlapari nayttaa omissa haissaan. Mutta, oma henk koht mielipiteeni on se etta morsian jolla on jo lapsia ja ollaan asuttuu avoparina monet vuodet, nayttaa vahan kornilta tiaran ja hunnun kanssa, huntu tuntuu vaan jotenkin nuoren morsiammen asusteelta. Olin itseasiassa eilen haamessuilla ja nain siella 40+ morsiammen puku paalla sovittamassa huntua, puku oli kaunis mutta huntu naytti jotenkin oudolta vanhemman morsiammen paalla, tama siis vain henk koht nakemys. Koitin itse myos huntua ja olihan se kaunis mutta ei sopisi minun haatyyliin, omassa paassa on ajatus "city chic" lookista jossa hiuskoristeena olisi joko kukka tai kaunis hiuspanta. Jotkut puvut melkein vaativat hunnun mutta se taas riippuu ihan puvun mallista ja haiden kulusta, esim. pitka huntu voi olla hankala kavellessa.

 

 

Tama on siis ihan oma henk koht mielipiteeni ja perustuu moniin haihin joissa olen ollut, tarkoitus ei siis ole missaan nimessa loukata ketaan ja jokainenhan tekee niin kuin itselle sopii. Toinen asia on se etta monet morsiammet pitaa huntua vain vihkimisen ja ehka kuvauksen aikana, ja juhlissa se sitten otetaan jo usein pois, eli huntu on paassa max 2 tuntia, ja monesti hunnut ovat aika kalliita jos ei niita saa lainaksi tai ostettua kaytettyna. Mietin vaan kannattaako laittaa paria sataa huntuun jos sita ei kuitenkaan pideta paassa koko paivaa, puku kun kerran on paalla sen koko paivan ajan ja silla on tietenkin paljon sentimentaalista arvoa. 

 

 

Anopin mielipiteesta ei kannata huolestua liikaa

Share this post


Link to post
Share on other sites

En minä loukkaannu, mukavaa saada vastauksia aiheeseen :) Kyllä minäkin ymmärrän ajatuksen hunnusta nimenomaan vanhemman morsiamen asukokonaisuudessa... kuten nyt esimerkiksi anopin itsensä kohdalla aikoinaan... Minä taas olen vastikään 25 täyttänyt, joten en ainakaan itse osaa mieltää itseäni vanhemman ikäluokan morsmaikuksi :D 

 

Täytyy nyt vielä pohtia tuota huntuasiaa, onneksi aikaa edelleen on :) 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun käsittääkseni hunnun merkitys nykyään on, että on menossa ensimmäistä kertaa naimisiin. Neitsyydestä ja lapsista viis. Huntu sopii mielestäni parhaiten nuorehkolle, alle 35- tai 30-vuotiaalle tai sinne päin, mutta kokonaisuus ratkaisee; peili kertonee aika paljon siitä miten hyvältä huntu näyttää. :) Jos siis menet ensimmäistä kertaa naimisiin, kuten olen ymmärtänyt, ja olet 25-vuotias, siis nykymittapuulla nuori morsian, voit mielestäni aivan hyvin laittaa hunnun, jos haluat. Ja ainakin ehdottomasti voit laittaa valkoisen puvun! Mä en ymmärrä, mikä tarve anopilla on puuttua pukuvalintaasi millään tavalla. Se on täysin ja kokonaan oma asiasi. 

 

Ajatellaan sitten vaikka muutamia kuninkaallisia morsiamia. Norjan kruununprinsessa Mette-Marit oli 28-vuotias ja yhden lapsen äiti mennessään naimisiin Haakonin kanssa. Hänellä oli huntu ja vitivalkoinen puku. Myös useat muut kuninkaalliset morsiamet ovat nykyään yli kolmekymppisiä ja asuneet sulhastensa kanssa yhdessäkin ennen avioliittoa eli varmasti eivät ole neitsyitä olleet avioituessaan, ja joka ainoalla on kuitenkin valkoinen puku ja huntu ollut. Espanjan Letizia oli ollut jopa aikaisemmin naimisissa ja eronnut mennessään naimisiin Felipen kanssa vanhoillisessa Espanjassa - hänelläkin oli valkoinen puku ja huntu. Jos perinteiset ja etikettitietoiset kuninkaalliset morsiamet voivat pukeutua valkoiseen pukuun ja huntuun aikuisina ja varmasti ei-neitsyinä, miksi sinäkin et voisi? ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now