Jump to content
Naimisiin.info

Kuinka teillä kosittiin?


Guest Silwe

Recommended Posts

Kotona, ensimmäistä lomailtaa viettäessä. Oltiin saunottu ja katsottu telkkaria makoiltiin juuri sängyllä. 

En halunnut mitään suurieleistä tai vastaavaa, vaan perus arjen romantiikkaa, ja sitä juuri sain. Sormus oli ostettu, mutta liian iso, kuten arvata saattoi. Mieluummin otin sen vaihtoehdon, että sormus on kosittaessa mukana, ja joudun viemään sen pienennettäväksi, kuin sen, että se joudutaan tilaamaan liikkeeseen. Nyt sain pitää sitä illan ja aamupäivän. Ja toivottavasti saan sen kutistettuna pian takaisin <3

Link to comment
Share on other sites

Meillä mies kosi lumisessa puistossa. Olimme lähteneet iltakävelylle läheiseen puistoon ruokkimaan ylijääneillä croisanteilla sorsia (tiedän, kuulostaa niin mummolta :D). Jäimme ihastelemaan niin kaunista ja taianomaista maisemaa koskemattomine hankineen. Yhtäkkiä mies polvistui eteeni, sanoi jotain kaunista (olin niin häkeltynyt tilanteesta, että multa meni tämä osio täysin ohi :ph34r:  ), ja kosi. Sitä hetkeä ei voi sanoin kuvailla.  :-X Paikalla on meille erityinen merkitys siinä mielessä, että olemme olleet ensi treffeillämme siellä, ja myös myöhemmin piknikillä useasti.

Muokattu: , käyttäjä: Littis
Link to comment
Share on other sites

"Kosinta" tapahtui niin, että mies eräänä iltana pienen (ja ihan kauniin!) alustuksen jälkeen sanoi, että haluaisi kanssani naimisiin, ja kysyi haluaisinko minä hänen kanssaan naimisiin. Kosinta lainausmerkeissä siksi, että siihen ei sisältynyt mitään polvistumisia, erityisiä puitteita tms., joita en kyllä olisi kaivannutkaan. Ne olisivat oman mieheni tapauksessa olleet kökköjä, päälleliimattuja eleitä, jotka olisivat varmasti saaneet minunkin oloni kiusalliseksi. Olin siis omaan "kosintaani" erittäin tyytyväinen eikä vastausta tarvinnut miettiä hetkeäkään. :) Miehellä ei ollut sormusta valmiina, vaan sain valita itselleni mieleisen, kun kävimme yhdessä sormusostoksilla. 

Muokattu: , käyttäjä: Helvis
Link to comment
Share on other sites

Olimme puhuneet kihlautumisesta. Miehellä alkoi olla sitten paljon puheissa matka Norjaan.  :girl_haha:  Yhtenä torstaina ilmoitti, että lähdetään Norjaan vaeltamaan (oli talvi) ja ilmoitti, et pakkaa sopivat vaatteet ja tavarat, huomenna lähdetään. 

Pohjois-Norjassa kiivettiin yhden vuoren huipulle (reilu 1000m lumikengillä :girl_haha: ) , siellä päällä kaameassa lumisateessa ja tuulessa kosi.

Piti tulla reilut 300m alas, että nähtiin kauemmas kuin oman käden päähän. Ilmoitti silloin myös, että olitpa sisukas kiipeämään, kun sinne huipulle olisi päässyt hissilläkin ja hän osti alhaalla hissiliputkin.  :girl_pinkglassesf:

 

Hieman hymyilytti taapertaessa alas rinnettä.  :girl_in_love:

Link to comment
Share on other sites

Itse olen hääkuumeillut jo hyvän aikaa ja hieman vienyt kuvitteellisten säiden suunnitteluakin eteenpäin, ihan vain leikkimielellä!  :wub:

Jossain vaiheessa oli ihan pakko alkaa vihjailla miehelle kosiohaaveistani. Miehelle ajatus kosinnasta ei ollut mitenkään vastenmielinen vaan päinvastoin! Sellaisia merkkejä alkoi hänkin antamaan että odotin kosintaa jo joululahjaksi. Noh, hieman petyin ollakseni rehellinen, kun ei pakettien seassa ollutkaan korurasiaa. Eipä hätää! heti joulun jälkeen olimme lähdössä Tallinnaan päiväreissulle ihan vain kahdestaan. Siellä jo odotin saavani mieheni jalkojeni juureen. Melkein! Sillä päädyimme kiertelemään paikallisia kultasepänliikeitä sormuksia sovittelemaan!  :girl_pinkglassesf:

 

Kosinta tapahtui seraavana päivänä Suomen puolella kun olimme löytäneet molemmille sopivat sormukset. Mies ei jaksanut odottaa kovinkaan pitkään vaan kurvasi auton hiljaiselle parkkipaikalle, astui ulos autosta ja tuli avaamaan minunkin oven. Siinä hän sitten polvistui eteeni ja kosaisi. Myöntävästi tietenkin vastasin valtavan itkukohtauksen kera, ihan kuin olisi ollut suurempikin yllätys!  :girl_haha:

 

Miehellä jäi tämä akkipikaisuus ja yllätyksettömyys vähän kaivelemaan hampaankoloon ja kulemma aikoo kosinnan suorittaa vielä näyttävämmin. Minulle tämäkin onni riittää..  :-X

 

Häät sitten parin.. kolmen vuoden päästä.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Tuli ihan puskista, kun oletin sen olevan jotain tosi hienoa kun sellaisesta puhui. Että haluaa järkätä jotain tosi spessua ja sellaista oli miettinytkin jonkin aikaa. Kosinta tuli kuitenkin ihan tavallisena keskiviikkona, ihan tavallisessa tilanteessa. Ei malttanut sittenkään odottaa, senkun vaan kysyi vaimokseen. Repesin itkuun ja vastasin että todellakin tulen vaimoksi. : D Sitten olikin jo lähdettävä menoille, mutta tämä ihan tavallinen kosinta sopi mulle paremmin kuin hyvin ja yllätti tosi paljon kun luulin et ois ollu sitä hienompaa. Olen aina sanonut, että pääasia kun kysyt. : ) Tavallisessa arjessa kun sitähän tässä aiotaan loppuikä elää. <3

Link to comment
Share on other sites

Mies kosi minua syntymäpäivänäni. Olimme sopineet, että käymme syntymäpäiväni kunniaksi syömässä hyvin, ja menemme sitten elokuviin. Ruokailun loppupuolella mies oli oudon hymyileväinen ja jälkikäteen ajatellen aika jännittyneen oloinen. Lisäksi hän alkoi hoputtaa minua sanoen, että meidän pitää vielä ennen elokuviin menoa mennä käymään yhdessä paikassa. Minä ihmettelin yhtäkkistä hoppua ja kiirettä, kun mistään muista menoista ei ollut aiemmin puhetta. Söin kuitenkin mukisematta ja mies johdatti minut paikkaan, jossa käytiin ensitreffeillä. Istuttiin vierekkäin ja juteltiin. Kun paikalla ei ollut muita (ohikulkijoita oli aina silloin tällöin) mies polvistui eteeni ja alusti kysymyksensä muutamilla sanoilla ja kysyi sitten, että "Tuletko vaimokseni?" Vastasin myöntävästi. 

 

Olin ja olen tyytyväinen siihen, miten minua kosittiin... :) Ihania kosintoja muillakin <3

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...

Kävelyllä, aihe otettiin puheeksi tyyliin: voitais mennä naimisiin. Jouduin kysymään tarkentavan kysymyksen: mitäs sä tarkalleen ottaen oikein kysyt? :D

Minulle kävi aika lailla samalla tavalla :D Makailin siis sängyssä miehen kanssa ja makselin samalla puhelimella laskuja. Puhuttiin miehen serkun tulevista häistä, kun mies yllättäin täräytti, että "entäs ne meidän häät?". Mies oli jo pari vuotta aiemminkin "kiusannut" vitsillä minua hääasioilla, kuten sanonut minnuu Rouva (miehen sukunimi) jne.

Tälläkin kertaa ajattelin sitten miehen vitsailevan, niin nauroin vaan takaisin miehen tokaisulle. Miehen piti sitten tarkentaa useamman kerran, että on nyt tosissaan, ennenkuin uskoin :D Niin sitten päätettiin siinä, että mennään parin vuoden päästä naimisiin. Rehellisesti sanottuna olisin halunnut jonkinlaisen polvistumisen, jota miehellenikin sanoin. Olen kuitenkin tyytyväinen tuohonkin, koska en olisi missään nimessä sitten kuitenkaan halunnut mitään yltiöromanttista kosintaa. Niin parempi näin.. :)

Link to comment
Share on other sites

 

Kävelyllä, aihe otettiin puheeksi tyyliin: voitais mennä naimisiin. Jouduin kysymään tarkentavan kysymyksen: mitäs sä tarkalleen ottaen oikein kysyt? :D

Minulle kävi aika lailla samalla tavalla :D Makailin siis sängyssä miehen kanssa ja makselin samalla puhelimella laskuja. Puhuttiin miehen serkun tulevista häistä, kun mies yllättäin täräytti, että "entäs ne meidän häät?".

 

---

 

 Olen kuitenkin tyytyväinen tuohonkin, koska en olisi missään nimessä sitten kuitenkaan halunnut mitään yltiöromanttista kosintaa. Niin parempi näin.. :)

 

 

Mä taas olen vähän kateellisena lueskellut muiden teatraalisia kosintoja. Meillä meni nimittäin niin, että tulin ottaneeksi itse asian puheeksi... Kerran ajelin töistä kotiin ja tulin ajatelleeksi sellasia ihania banaanisipsejä, mitä syötiin aikaisemmin sinä vuonna Kuuban reissulla (ei siis niitä suomalaisista kaupoistakin saatavia banaanilastuja, vaan sellasia enemmän suolasia ja uppopaistettuja). Menin kotiin ja sanoin, että mä haluan sitten, että meidän häissä tarjotaan niitä banaanisipsejä! Mies katsoi mua ilmeellä o_O ja mä sanoin, että nii, millon me mennään naimisiin hieman ehkä kärsimätön/kärttävä vivahde äänessäni, niin mies polvistu ja kosi. Miestäkin on ehkä jälkeenpäin harmittanu, että ei ollu saanu jo aikaisemmin itse suutaan auki, mutta ei tota nyt voi uusikskaan enää ottaa ja näin epäromanttisen spontaani oli kosinta.

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...

Olimme silloin vielä kaukosuhteessa, kerran sitten ollessani viikonloppuvierailulla hänen luonaan hän yhtäkkiä polvistui eteeni ja kosi, ihan tuosta vaan keskellä hänen asuntonsa olohuonetta..

Oltiin me kyllä sormuksista puhuttu jo siinä kevään mittaan, toisinaan pidinkin hänen itse tekemiään hopeasormuksia molempien käsien nimettömissä (hänen pikkurillisormuksensa sattumalta sopivat mun nimettömiin) mut ilman sen kummempaa kihlaus tai naimisiin meno -viittausta.

Ei me kosinnan jälkeenkään oitis rynnätty sormusostoksille, meni varmaan jotain kuukausi kun kerran kauppareissulla (olin silloin jo muuttanut hänen luokseen asumaan) huomattiin kultasepänliikkeen ikkunassa erikoisia mustia sormuksia ja muita hyvännäköisiä teräs- titaani- ym. sormuksia, Puolisko siinä sit ehdotti että ostettaisko jotkut tuollaiset.. (ylen romanttinen mies kun on.. :girl_in_love: )

Tuolloin itse naimisiin meneminen oli ajatuksena et "sitten joskus..", oltiin kuitenkin seurusteltu vasta puolisen vuotta. Viime syksynä oikeastaan alettiin vasta tosissaan suunnittelemaan naimisiin menoa. Häihin mennessä siis kosinnasta on kulunut vähän yli 4 vuotta.

Link to comment
Share on other sites

Olin jo pitempään harkinnut itse kosivani, ja meinasin jo aiemmin keväällä mutta ystäväni toppuutteli hieman ja ehdotti että odotan kunnes olemme asuneet miehen kanssa yhdessä edes pari kuukautta. Nyt olen viikot kesätöissä eri paikkakunnalla, ja sain hullun idean tänä maanantaina - kävin ostamassa terässormukset, hyppäsin bussiin ja olin kotipaikkakunnalla klo 23. Kävelin kotiin ja mietin mitä sanon. Poimin matkalta mukaan kukkivan tuomenoksan hetken mielijohteesta. Kotiovella soitin ovikelloa, ja seisoin siinä jännittyneenä, ja kun mies avasi hämmentyneenä oven, nostin sormen huulille ja kosin. Olin itse niin liikuttunut että aloin itkeä, mitä olin pelännytkin. Mies sai kuitenkin sopertelustani selvää, asetti kätensä molemmin puolin päätäni,ja kysyi "milloin?" ja hymyili. <3

Link to comment
Share on other sites

Meillä oli perinteisen romanttinen kosinta :girl_pinkglassesf:   Tammikuun loppupuolella oli viides vuosipäivä. Keskiyöllä, juuri ja juuri meidän vuosipäivän puolella lähdin parvekkeelle tupakalle. Sitten aivan ykskaks minä tiesin ihan 100 % varmasti että nyt se kosii! Menin sisälle ja makuuhuoneen ovi oli kiinni. Kun avasin sen, oli sulhaseni polvillaan sormusrasian kanssa :-X  Mitään ei tarvinnut kysyä eikä vastata, kun se oli niin itsestään selvää että suostun kosintaan :D  Sormus oli vähän liian pieni, joten kun olimme yön yli nukkuneet, mentiin kultasepänliikkeeseen vaihtamaan se isompaan kokoon. Samalla sitten otettiin kaiverrukset sormuksiin. Sulhaseni ei kaiverruttanut niitä valmiiksi juuri siltä varalta jos koko onkin väärä. Sen jälkeen vietimme sitten viidettä vuosipäivää ja juhlistimme keskenämme myös tuoretta kihlausta. :)  Ja tietysti soiteltiin päivän aikana ystäville ja sukulaisille että sormuksia on vaihdettu tänään :)

 

OT: Aina välillä tuntuu että kohta joku minut näistä viesteistäni tunnistaa... :D

Link to comment
Share on other sites

Meilläkään ei ihan perinteistä kosintaa ollut, on tuo sulho sen verran ujoa sorttia. Pitkään on ollut puhetta jo häistä, joten viime viikolla sitten vain yhdessä aiheesta puhuttiin ja sovittiin. Sen jälkeen sitten vain paljon pusuttelua ja "nytkö sit ollaan kihloissa?" kysymyksiä. Sen jälkeen yhdessä kokeilemaan sormuksia ja tilaamaan. Itse olen ehkä hieman romanttisempaa sorttia ja olisin ehkä vähän kaivannut romantiikkaa kosintaan, mutta kyllä sen ymmärtää jossei se vaan toisen luonteeseen sovi niin ei pakolla kuitenkaan. Olemme kuitenkin molemmat jo pitkään tienneet, että toinen on se kenen kanssa haluaa elämänsä viettää. Ehkä sitten kun sormukset tulevat vietämme vielä romanttisen hetken kun sormustamme toisemme  :girl_in_love:

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Olin kipä juhannuksena, ja aattoiltana sitten vähännskarppasin ja tehtiin ruokaa. Ruuan jälkeen pöytään tuli kakku "Will you marry me"- tekstillä, ja sormus polvistumisen kera. <3 Voi sitä rakkautta ja itkun määrää! :D

Muokattu: , käyttäjä: ChEl
Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...
×
×
  • Create New...