Kuinka teillä kosittiin?

[Jillianiina]

Menimme kihloihin noin viikko sitten. Avopuolisoni kosi minua syntymäpäivänäni ja kosinta tuli täytenä yllätyksenä. Söimme ravintolassa ja hän houkutteli minut sitten kävelylle illan päätteeksi Helsingin tuomiokirkolle, joka on suosikkipaikkani Helsingissä. Kipusimme portaat ylös ja tasanteella hän sitten kaivoi sormuksen povitaskustaan ja kysyi, mennäänkö naimisiin. Minun ei tarvinnut miettiä hetkeäkään vastaustani, mutten saanut heti sanoja suustani, sillä nauratti niin paljon - itse tilanne kokonaisuudessaan sekä se, että puoliskoni oli valinnut kihlasormukseksi haaveilemani Kalevala-sormuksen. Saimme tilannetta sivusta seuranneelta naiseltakin vielä onnittelut. Ikimuistoinen ja ihana ilta kaikin puolin, enkä voisi olla tämän onnellisempi!

Edited May 30, 2014 by Jillianiina

[Ewy]

^Onnea! ♥

[Augusta*]

Nämä on niin suloisia tarinoita! Ja parasta on se, että ne ovat totta <3

[Tipsis]

Mies halusi ehdottomasti lähteä reippailemaan sunnuntaina laavulle, jossa kävimme ihan suhteen alkumetreillä ja jossa meidän ensimmäinen yhteinen kuva on otettu. Hiillos valmistui, käki kukkui, aurinko paistoi ja sain käskyn tulla kalliolle "katsomaan yhtä juttua". Siinä Saimaan rannalla jäkälille mies sitten polvistui ja kysyin menenkö hänen kanssaan naimisiin. Vastaus taisi tulla ennen kysymysmerkkiä  Jotenkin oli onnistunut vielä reppuun pienen skumppapullonkin ujuttamaan  

[Augusta*]

Sylin täydeltä onnea Tipzilla!!! Tuli kyyneleet ja meni kylmät väreet tuosta Olen todella onnellinen ja iloinen puolestasi!! Iso halaus <3

[Tipsis]

Sylin täydeltä onnea Tipzilla!!! Tuli kyyneleet ja meni kylmät väreet tuosta Olen todella onnellinen ja iloinen puolestasi!! Iso halaus <3

Kiitos Augusta! 

[Mirkku90]

Mua kosittiin kun tuli 5v täyteen samassa paikassa missä ekan kerran pussattiin. Aivan ihanaa oli, tuli aivan yllätyksenä. Täydellisen sormuksenkin oli mies hankkinut briteistä. Siis aivan täydellistä! =)

[teddy]

Minua kosittiin Dubain matkallamme. Kihlautumisesta olimme jutelleet paljon jo etukäteen ja yhdessä myös sovimme, että tällä reissulla tulisimme menemään kihloihin. Sormuksetkin ehdimme jo hankkia etukäteen ja otimme ne matkalle mukaan. Lopulta minua kosittiin Burj Khalifan näköalatasanteella, maailman korkeimman rakennuksen korkeuksissa. Tässä on paljon kertomista lapsille ja lapsenlapsille

Edited June 16, 2014 by teddy

[marrasmorsian16]

Avomies oli jo koko viime syksyn puhunut sormuksista, ja taisi se joskus kysyä ihan, että mennäänkö niitä ostamaan, mihin vastasin vaan, että sitten kun kosit kunnolla. Siis niin, että olet suunnitellut asiaa. Noh, syksy vyöryi eteenpäin ja loistavia tilaisuuksia kosinnalle olisi kyllä ollut (ulkomaanmatka, vuosipäivä, miehen synttärit...), mutta ei. Uudeksi vuodeksi olimme menossa Saariselälle pulkkamäkeen ja laskettelemaan, ja näistä suunnitelmista kuultuaan eräs ystäväni totesikin, että kyllä se siellä kosii. Koko ajomatkan sinnepäin olinkin jo melkein valmiiksi kiukkuinen, ajatellen, että ei se kuitenkaan.

 

Noh, uudenvuodenaattona olin kuitenkin unohtanut kiukkuni ja suuntasimme Euroopan pisimmän pulkkamäen huipulle. Pulkkamäkeä olin odottanut koko matkalta eniten, miettikääpä: 1,2 kilometriä hurjaa kyytiä Ruokailimme huipun ravintolassa, ja suuntasimme mäkeen, minä jo riemusta hyppien. Mies vain naureskeli, ja istuimme peräkkäin pulkkaan (jonka mies oli itse asiassa kolme vuotta aiemmin ostanut toisille treffeillemme, kun olin sanonut haluavani pulkkamäken). Lykin jo innoissani menemään, kun mies yhtäkkiä pyysi odottamaan "kun mulla olis yks juttu". Olin ihan että häh, mikä juttu, nyt mennään! "Niin että mennäänkö naimisiin?" Jäädyin aivan täysin, vaikka olin jo pitkään odottanut kysymystä, se pääsi yllättämään. Järkytykseltäni kysyin hieman tyhmänä: "Ootko tosissas?", johon mies naurahti olevansa, joten sanoin "Okei!" Tilanne oli melko absurdi siinä pulkassa istuessa ja aasialaisturistien pyöriessä ympärillä, eihän siinä voinut kuin nauraa ja pussata Ja sit hurauttaa pulkalla alas!

 

Ei ehkä kaikkein perinteisin tai romanttisin kosinta, mutta ihan meidän oloinen. Vieläkin naurattaa toi mun vastaus "Okei!", jota taisin vielä täydentää toteamalla, että kylhän sä tiiät Sormukset käytiin ostamassa pari päivää myöhemmin Saariselän ainoasta kultasepänliikkeestä, ja niin pääsin lähettämään niistä ystävälleni kuvan tekstillä "Kosi se!"

[hopeoitu]

Meillä kävi niin, että mieheni oli jo puhunut, että haluaa pyytää isältäni lupaa kihlaukseen, mikä oli mielestäni vallan arvostettava ajatus. Yhtenä päivänä isäni sitten soitti ja kysyi, että joko on kosittu. Olin aivan ulalla, että mitä hittoa se horisee ja isä kertoi, että mieheni oli jo pari viikkoa sitten ottanut asian esille ja luvankin saanut. Mieheni oli tietysti vannottanut, ettei isäni kertoisi minulle mitään, mutta taisi tulla hänellekin niin suurena yllätyksenä tuollainen ele, että oli niin hämillään ja unohtanut kaiken mitä toinen on sanonut. Isäni pääsi siis pilaamaan minulta täyden yllätyksen, koska luonnollisesti aloin väijymään sopivia tilaisuuksia, ei nainen luonnolleen mitään mahda. Sitten tuli juhannus -13 ja lähdimme juhannusyönä ulkoiluttamaan koiraamme läheiseen metsään, oli kaunis kesäyö, koira haahuili  vapaana ja me kävelimme jutustellen kaikenlaista. Metsässä on pieni puro, minkä yli menee kaarisilta, koiramme juo aina purosta, joten jäin nojailemaan sillan kaiteeseen ja katselemaan koiran touhuja ja kun ihmetellen käännyin, kun mieheni ei tullutkaan viereeni nojailemaan, olikin hän polvillaan sillalla ja kosi sitten ihan oikeilla sanoillakin. Toki vastaus ei tainnut olla ihan oikeaoppinen, taisi olla jotain "joojoojoojoo" tyyppistä. Mutta oli se ihanaa, pääsi kuitenkin yllättämään, vaikka olin olevinani varuillaan koko ajan. Hääpäivä päätettiin ja lyötiin kalenteriin, kun käveltiin kotiin päin,  sormukset haettiin sitten seuraavana maanantaina. Edelleen kun käydään samalla sillalla lenkillä, tulee aina tuo yö mieleen. Juhannusyön taikaa <3

[Hea]

Vihjaisin miehelle alkukeväästä 2012, että olisi hyvä ajankohta kertoa kihlauksesta vanhemmille pääsiäisenä, kun olisimme kaikki, siis me + molempien vanhemmat koolla. Emme siis olleet tuolloin vielä kihloissa (yhdessä 4,5 v. ja saman katon alla 2,5 v.). Eräänä maaliskuisena lauantaina olin sitten tekemässä lounasta, ja salaattia valmistaessani mies tuli hellimään ja kysyi, lähdetäänkö kultasepänliikkeeseen. Eipä muuta kuin onnenkyyneleiden välistä soperrettu myöntävä vastaus ja äkkiä salaatti valmiiksi.   Olin suunnitellut nököttäväni koko päivän tietokoneella proseminaarityön parissa, koska sen valmistumisella alkoi olla kiire, mutta kummasti sitä aikaa löytyikin sormuskaupassa käyntiin. Pyöräilimme muutaman sadan metrin matkan silloisen kotikylän ainoaan kultasepänliikkeeseen ja kaiverrusta odottaessa kävimme kahvilla ja piirakalla tien toisella puolella.  (Piirakka oli kuivahtanutta. ) Kotona oli sitten pieni sormuksenpujotusseremonia. Pääsiäisenä yllätettiin vanhemmat.

 

Kosinta oli mielestäni ihana, koska se oli miehen/meidän tyylinen arkisuudessaan ja yksinkertaisuudessaan. Olisin vaivautunut, jos mies olisi kosinut julkisella paikalla, ja esim. matkalla, uutena vuotena tai "121212"-tyyppisenä päivänä kosiminen olisi voinut tuntua liian kliseiseltä meidän tapauksessamme. Polvistumistakaan en kaivannut yhtään.

Edited July 25, 2014 by Hea

[Höpönassu2015]

Olimme vuokramökillä viettämässä vuosipäiväämme. Olimme käyneet ravintolassa syömässä ja paluumatkalla kävelimme järven rannalla. Yhdessä välissä mieheni meni kiipelemään rantakiville, ja minä luonnollisesi perässä, jolloin mieheni käski pistää silmät kiinni ja ojentamaan käden, niin hän antaa vuosipäivälahjan. Mieheni pudotti sormuksen kämmenelleni ja kysyi tulenko hänen vaimokseen.

[Whouston]

Meillä oltiin puhuttu kihlautumisesta jo pitkä tovi, kunnes mies kysyi minkälaista sormusta olin ajatellut itselleni.. No siitä lähti hurja sormushaku, joka siis meinasi riistäytyä käsistä (olin aivan liian täpinöissäni) ja lopulta pääsyin Kultasepät Andreasenin Madeleine -sormukseen Huokaistuani sormuksen löytymisen johdosta, jäin odottamaan sitä h-hetkeä, kun tämä suurenmoinen kosinta astuisi kuvioihin Eihän se ole minkäänlainen kosinta, että mies laittaa etsimään sormusta!?

Noh. Minähän olin kärsimätön ja automaattisesti suuttunutkin välillä, kun ei kosintaa kuulunut ja tuntui todella hölmöltä, että sormusmalli oli nyt tiedossa, mutta aikaa oli kulunut jo kolmatta kuukautta sen löytymisestä!

Lopulta luovutin ja "unohdin" koko jutun. Lähdimme matkoille ja matkan aikana rannalla maatessani mies kysyi hiljaa "tulisitko vaimoksi?" ..mutta kuinkas ollakaan, en kuullut mitä mies sanoi ja kysyin vain "täh?" -- luonnollisesti mies ei toistanut jännittävää kysymystään ja pussasi vain   Heh..

Lähdimme siis rannalta ilman kihlautumisia ja illan hämärtyessä istuessani ikkunan ääressä huoneessamme, mies käveli vierelleni pienen pieni skumppapullo kädessään ja lasit toisessa: "no tuletko vaimokseni?"     Apua, en voinut muuta kuin kelata pikaisesti aiemmin kuulemani saman kysymyksen ja hymyillä superleveästi: "Tahdon!".

 

Olen kamala ja hävetti ihan mielettömästi, mutta sormus on nyt sormessa ja olen onneni kukkuloilla <3

[Guest]

Joskus nuorempana haaveilin näyttävästä ja suureellisesta julkisesta kosinnasta, mutta oikean rakkauden löydyttyä mieli alkoi muuttua yksityisen ja persoonallisen kosinnan puoleen. Viimeisen parin vuoden aikana olen kertonut avokille, ettei sormusta tarvitse ostaa etukäteen, kun en itsekään tiedä, mitä haluan, ja että ihan kahden kesken olisi kaikista parasta. Olen myös tehnyt selväksi sen, että haluan hänen kanssaan naimisiin, ettei hänen tarvitse ressata vastausta. Välillä meinasin olla jo aika kärsimätön, mut minulle on todella tärkeätä, että avokki itse päätyy ratkaisuun ilman minun painostustani

Meillä on yhdessäoloa takana jo yli seitsemän vuotta, ja minulla oli semmoinen fiilis, että tänä kesänä voisi tapahtua. Olin miettinyt, että ehkä kesälomamme aikana, ja silti mies pääsi yllättämään. Tulin kotiin viimeisen työpäivän jälkeen, ja ihmettelin miehelle ääneen hänen onnellisuuttaan. Kävimme sitten syömässä, ja pienen löhöilyn jälkeen mies veti minut yllättäen keittiöön ja kosi minua yhden polven varassa. Aloitti vielä sanomalla, että en ollut väärässä ihmeteltyäni hänen onnellisuuttaan aikaisemmin. Rakas oli vielä katsonut kultaliikkeiden aukioloajat valmiiksi, jos haluaisin samana iltana jo sormuskaupoille! Ja minähän halusin. <3

[Nanna93]

Meillä ei varsinaisesti ollut kumpikaan kosinut. Mies oli pitkään sitä mieltä, että kihlat ja avioliitto on ihan turha juttu, mutta seurustelun myötä mielipidekin muuttui, kun näki, miten asia mulle merkitsee. Oltiin pitkään puhuttu ja mietitty sopivaa ajankohtaa. Itse toivoin kihloja yhteenmuuton yhteydessä ja naimisiinmenoa ennen perhettä jne..

 

Loppujen lopuksi kihlauduttiin ruokakauppareissun yhteydessä. Kauppaan mennessä vitsailin viereisen kultaliikkeen alennuksista ja kun oltiin saatu ostokset autoon, mies tuumasi pilke silmäkulmassa: "Mentäiskö ostama sormukset? Kun saatais edullisemmin enkä mä parempaa naistakaan vissiin löydä..." 

 

Itkun ja naurun sekaisin tuntein vaihdettiin sormuksia sitten Prisman parkkipaikalla. Juuri meille sopivan spontaania ja ilman turhaa hössötystä.

[Sannuli22]

Minua kosittiin lomareissulla Kreetalla. Oli viimeinen ilta ennen kotiinlähtöä. Olin jo vähän odottanut kosintaa vihjailtuani jo jonkun aikaa ja tuleva anoppikin oli kysellyt "koskas te meette naimisiin?", mutta ajattelin että ehkä se ei haluakaan naimisiin kanssani 

 

No, oltiin käyty shoppailemassa ja illallisella ja käveltiin hotellille rantakatua pitkin. Vähän matkaa ennen hotellia mies kysyi, että mentäiskö kävelemään rannalle. Tiedän, että hän inhoaa hiekkaa jaloissa, menee mieluummin uimaankin kalliolta tai laiturilta. Sanoin, että mennään, jos hän haluaa. Käveltiin sitten hiekkarannalla vedenrajassa käsi kädessä.  Jonkun matkaa käveltyämme hän laittoi ostoskassit rantatuolille ja olin niinkuin en huomaiskaan. Sitten hän kääntyi ja polvistui hiekalle ja kysyi tulenko mä hänelle vaimoksi. En pystynyt ensin vastaamaan mitään, kun alkoi itkettään. Sain sitten ensin nyökättyä ja sulhon kaulaan kapsahdettuani soperrettua myöntävän vastauksen. 

[Ninahi]

Yritin rakentaa meille monta hienoa kosintahetkeä ja uhkailin välillä, että jos tässä joutuu vieläkin odottamaan, niin kosin kohta itse.

Lopulta kosinta tuli sitten erittäin epäromanttisesti maanantaiaamuna ennen aamukahvia. Olin vasta herännyt ja siinä sängyssä venyttelin, kun toinen pölähtää siihen viereen ja silittää tukkaa sormus omassa sormessa. En aluksi edes huomannut ja kun huomasin kysyin vaan, että mikä se tuo on. Sitten se ei älynnyt edes sanoa mitään, ei "mennäänkö naimisiin" tai "ollaan oltu yhdessä tosi kauan" tai edes "olet tosi rakas". Piti sitten siinä vielä kaivaa, että aiotko edes kysyä. 

Kysyi se sitten ja vastasin kyllä, eihän sillä kosinnalla niin väliä.

 

Että ei ihan tajunnanräjäyttävää meillä.

 

Hienoja suunnitelmia oli kuulemma kuitenkin ollut. Mentiin revontulia katsomaan kun niitä näkyi, mutta silloin sormus unohtui kotiin. Olen muuttamassa hänen kanssaan Yhdysvaltoihin, joten toinen ajatus oli ollut ostaa uusin muumimuki (Seikkalu Muutto) ja piilottaa sormus sinne. Oli niin kauniin pienen puheenkin siihen suunnitellut. No sattuuhan näitä.

[Maggie*]

Oltiin sovittu päivä jo pari kk etukäteen, on helposti muistettava että sulhokaan ei unohda. Sormukset myös valittiin yhdessä ja sovittuna päivänä vaan sitten odottelin että mitenhän sen tekee... Ulkosaunaa lämmitteli illan ja pyysi minut sitten sinne, oli koristellut sen laittamalla tuikkuja pöydälle sydämen muotoon ja sormusrasia oli siinä keskellä. Kun aukaisin oven polvistui eteen ja kysyi "ottaako sen" oli ihanaa ja romanttista ja mukava saunoa loppuilta kynttilän valossa ja sormus sormessa

[Tanttis]

Kylpylälomalla juuri ennen syömään lähtöä. Loppuilta oltiin yhtä hymyä

[Rigeding]

Prahassa, Petrinin kukkulalla puun alla. Vappua tsekit ei vietä, vaan ainakin Prahassa vietettiin lover's daytä 1. toukokuuta. Tapana on, että mies suutelee neitoaan kukkivan (kirsikka?)puun alla ja takaa näin neidon säilyvän kauniina myös seuraavan vuoden. Mies vei puun alla "kuvan ottoa" varten ja pysäytti vastaantulijan kuvaajaksi. Tapahtumasta on siis kuvasarja. Siinä hän sitten polvistui ja kaiveli takataskustaan sormuksen.

[pupu1]

Mies oli järjestäyt koko päiväksi ohjelmaa. Mentiin aamulla kaupungille, jossa käytiin leffassa, syötiin ja hörppäilemässä kuoharia vuosipäivän kunniaksi. Illalla lähdimme risteilylle, jossa myös tapasimme toisemme, ja mies oli varannut mukavan hytin, jossa oli kuoharia odottamassa. En osannut odottaa ollenkaan, että se olisi saanut aikaiseksi kosia minua. Kuitenkin kosiminen tapahtui, aika kiiruulla koska pöytävaraus odotti =), ja vastasin myöntävästi.

 

Sormus oli muuten liian pieni

[Mirtchili]

Kosinta oli Tallinnassa, mutta siihen ei liittynyt alkoholi millään tavalla. Oltiin kuljettu kaupungilla koko päivä. Ilalla kun saavuttiin hotellihuoneeseen ja katseltiin ulos ikkunasta kaupungin valoja, mies vain kysäisi "kiinnostaisiko olla aina yhdessä ja suunnitella yhyteistä tulevaisuutta?" ja minä siihen että "kositko sinä juuri minua?"

[Suvimorsian2014]

Mies oli järjestänyt ihanan uudenvuoden illallisen meille kotiin. En aavistanut mitään ennen kuin hän pyysi katselemaan hetken ilotulituksia ikkunasta... ja kohta hän oli selkäni takana valtavan ruusukimpun kanssa.

[Hecate]

Istuttiin tavallisesti perustorstai iltaa tehden illallista. Meillä on tapana syödä kaksin kun lapset menee nukkumaan ja mies tekee meille aina jotain ruokaa.
Kuunneltiin musiikkia samalla ja taustalla soi samaan aikaan YUP:n Rakkaus on pesti hulluuteen, ja mies leikkasi sipulia. Tulin suutelemaan miestä ihan muuten vaan ruuanlaiton lomassa siinä, mies laittoi veitsen alas pöydälle ja sanoi että "rakastan siua". Ja sitten polvistui ja lisäsi: "että tuutko miun vaimoksi?" ja esitti sormusta kädellä.
Arkiromantiikkaa parhaimmillaan. <3

[IdaLydia]

Olimme kyllä aikaisemminkin puhuneet naimisiinmenosta, mutta ei ihan täysin vakavissamme oltu päätetty mitään. Makailimme yhtenä iltapäivänä sängyllä juttelemassa lähekkäin ja mies kysyi: mennäänkö naimisiin? Minä sanoin että joo, mennään vaan. Ei mitään dramatiikkaa, ruusuja tai sormuksia, vain tunne, että näin olisi hyvä olla loppulämän ajan. <3