Guest -Saana-

Mikä jännittää eniten?

394 viestiä aiheessa

Häihin valmistautuminen pitää aloittaa ajoissa, joten olen sitten aloittanut tämän stressaamisen/pelkäämisenkin ajoissa...

Jos aloitataan ihan järjestyksessä, niin pelkään alkavani itkeä, kun isipappa tulee ja lähtee taluttamaan kohti avioliittoa. Itken aika helposti ja voinkin kuvitella, että nyyhkin koko vihkimisen ajan ja sitten on meikki pilalla ja silmät punottaa koko päivän.. :girl_cray2:

Luultavasti olen niin jännittynyt alttarille kävellessä, etten huomaa ympärillä olevia ihmisiä ollenkaan. Seuraava kauhuskenaario onkin, että alttarilta pois lähtiessä näen kirkkokansan ja tajuan, että noin sadasta kutsutusta paikalla on vain kourallinen. Eikä heitä sitten saavu juhlapaikallekaan kuin puolet kutsutuista. :girl_impossible:

Jos vaikka suurin osa tulee paikalle, pelkään mahdollisia ylilyöntejä alkoholin kanssa. Kummankin suvusta löytyy muutama, joille kohtuukäyttö on vierasta. Meillä ei boolia tule olemaan mitenkään ämpärikaupalla, mutta mitäs jos joku silti ryhtyy häiriköimään? :hysteric:

Eipä siinä niin paljoa ollutkaan, monilla näkyy olevan paljon pidempi huolilista. Joinakin päivinä huolenaiheita on enemmän, joskus taas vähemmän. Toivotaan, että häitä edeltevällä viikolla olisi vain noita vähemmän- päiviä, niin saisin nukutuksi... -_-

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Alttarille kävely tuntuu ajatuksena jännittävimmälle..

toinen asia mikä jännittää on, että jos sattuu olemaan todella loskasää, niin onnistunko sotkemaan pukuni kun kömmin autoon!! :o

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minua jännittää tällä hetkellä se kuinka saadaan ruuat hyvin tarjolle ja, että ehditään kaikki tehdä. Meille ei tule pitopalvelua ja juhlapaikan keittiö on pieni. Kuka lämmittää piirakoita ja mihin ja koska kakku saadaan, että se pysyy hyvänä? Huomaa varmaan, että en ole tällaisia isoja juhlia ennen järjestänyt ja organisoinut. :(

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vastasinkin tähän jo kerran, että tuleeko vieraat paikalle. No nyt sen lisäksi olen alkanut jännittää, miten saadaan mukava tunnelma aikaiseksi ilman, että menemme vararikkoon, sillä juhlapaikassa on A-oikeudet kaikkialla, joten suunnittelemamme booli ja saunakaljatkin pitää ostaa paikan päältä. Sen lisäksi jännitän, saadaanko ylipäänsä koko häitä järjestettyä, koska suurin osa avustajista on itse menossa samoihin aikoihin naimisiin tai saa lapsia..

Itse esillä olo ei niin paljon jännitä, kävelyt alttarille tms, koska olemme molemmat kokeneita esiintyjiä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Eniten jännittää alttarille kävely herkistymisen takia. Alan poraamaan jos yritän kuunella edes "sisääntulomarsseja" tietokoneelta. :flirt::girl_impossible:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minua on alkanut jännittää se, osaavatko sulhasen vanhemmat käyttäytyä juhlissa ja saapuvatko edes paikalle, jos juhlia ei järjestetäkään sulhasen isän puutarhassa.

Se jännittää myös, onnistunko kutsujen ym. askartelussa ja osaammeko järjestää haluamiamme juhlia, eli olemmeko juhliin tyytyväisiä sitten niiden oltua.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jännittää, että jotain tärkeää unohtuu hääjuhlasta! Tai joku tärkeä ihminen jää kutsumatta.

Häävalssikin aiheuttaa kauhua näin etukäteen :girl_impossible:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mua on alkanut eniten jännittää se, että mitä tehdään, jos toinen meistä sairastuu johonkin karseeseen ja noloon tautiin kuten vaikka ripuliin tai oksennustautiin?! Enää ei ees mitkään ehkä vakavammat tai itse hääjuhlaan liittyvät jutut jännitä ollenkaan.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Näin 2 pv ennen häitä jännittää eniten

-miten pystyn liikkumaan leveähelmaisessa, isolaahuksisessa puvussa :girl_sigh:

-miten asiat sujuvat, miten avustajat hoitavat tehtävänsä, voimmeko oikeasti vain rentoutua hääparina ilman että tarvitsee pitää kaikkia lankoja käsissä?

-vihkimisosuus - kauheasti muistettavaa, ja vain yksi, nopea harjoituskerta! Kääk! :girl_cray:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Nyt 1,5 kk häihin ja seuraavat asiat jännittää:

-miten homma sujuu: hoitavatko muut hommansa hyvin vai pitääkö itse olla vastuussa

-miten selviän sormusvalasta

-onko ihmisillä varmasti mukavaa

-pääseekö muutama ystäväni häihin

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Mulla ei toi syöminen auta. Siis pyörtyily ei johdu siitä, että en olisi syönyt, vaan pelkästään jännittämisestä.

Olen ajatellut käydä lääkärillä ja pyytää beta salpaajaa, että muistan edes jotain tärkeästä päivästä ja pystyisin nauttimaan..

Suosittelen lämpimästi kaikille jännittäjille! Lääke poistaa ylimääräisen jännittämisen oireet, kuten sydämen hakkaamisen, kiihtyneen sykkeen ja käsien hikoomisen. Se auttaa hallitsemaan jännitysoireita laskemalla hieman verenpainetta. Beta salpaajat ei tee olosta tokkuraista, eikä vaikuta milläänlailla ajattelukykyyn tai fyysisiin suorituksiin vaan tekevät lähinnä jännittävät tilanteet siedettäväksi. Olosta tulee itsevarmempi ja siksi esim. monet julkisuuden henkilöt käyttää tätä lääkettä esiintymispelkoon.

Itse kokeilin Propral-nimistä valmistatte ollessani ystäväni kaasona, ja muistan jopa vihkimisen tunnelman ja lähes joka sanan papin puheesta!! Tietysti kokeilin lääkettä ennen häitä, että ne varmasti sopivat minulle. :girl_dance:

Nyt kun häät ovat onnellisesti ohi, voin tulla vähän off topiccina kertomaan, että suosittelen Beta salpaajia! Ei tee tokkuraista oloa, edes alkoholin kanssa. Muistan kaiken tuomarin puheesta, enkä hämmentynyt saamastani suosiosta. Vertailukohteena voin todeta, että aiemmin olen pyörtynyt esitelmää esittäessäni kahdesti, saanut kaksi hyperventilaatiokohtausta, sekä häiden alusviikolla sain huomiota ja suosiota töissä, enkä jännitykseni takia muista heidän sanoistaan mitään!! Suosittelen! Tsemppiä!! :)

Muokattu: , käyttäjä: Riikka_K

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Häihin aikaa puolisen vuotta ja tällaiset asiat jännittävät:

-itkenkö kirkossa/itkeekö sulhanen. Ollaan molemmat tosi tunteellisia ja olen ihan varma, että vollotan kirkossa (onnesta tietty, mutta silti) ja meikki menee ihan pilalle. Mulla silmäluomet turpoavat aina kun itken, eli en olisi kovin hehkeä morsian silmät turvonneina. :girl_sigh: Sulhasenkin itkeminen mietityttää, ei siksi ettäkö siinä olisi jotain hävettävää, minusta on ihanaa saada omakseni noin tunteellinen ja herkkä mies, mutta että miten ressukka onnistuu kokoamaan itsensä siitä eikä häpeile tunteellisuuttaan jälkeenpäin.

-isäni puhe. Meillä on iskän kanssa hiukan etäiset välit, siis isä on minulle rakas toki jne., mutta ei oikein koskaan olla puhuttu keskenämme mitään hirveän henkilökohtaista ja tasan kerran olen nähnyt isäni itkevän, joskus kun olin tyyliin 2-vuotias. Joten en tiedä, miten reagoin, jos jörrikkäisäni liikuttuisi puhetta pitäessään ja alkaisi yllättäen vetistellä. Se tulisi ihan puun takaa.

-kampauksen onnistuminen. Haluan osittain auki olevat kiharat häihimme. Hiuslaatuni on sellainen ja pitkät hiukseni raskaat, että kiharat pysyvät aika heikosti. En haluaisi, että suoristuvat alta aikayksikön. Pitää pyytää kampaajalta vahvoja pohjustusaineita...

-jännittää myös parin sukulaiseni tapaaminen, jotka ovat minulle läheistä sukua, mutta joita en ole nähnyt 5-10 vuoteen erinäisten syiden takia (ja sukumme tältä puolelta aika etäinen). Vanhempani haluavat heidät ehdottomasti häihimme, ja en tiedä, kuinka supliikki olen heidän kanssaan. :girl_sad:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Eniten jännittää varmaan just se kävely alttarille :). Sitten toki mietityttää moni muu käytännön asia, että sujuuko vaiko eikö. Sekin vähän jännittää millainen kampaus tulee ja kukat. Yritän suhtautua siten, että en odota täydellisiä häitä ja pidän jalat maassa ja pään pilvissä :girl_haha:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Jännitän vaan sitä, että kaikki menis hyvin. Ite vihkimistä en jännitä, jos itken ni itken sitte.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Se, että pillitänkö koko vihkimisen ajan.

Ku osais sillä tavalla nätisti kyynelehtiä.... :girl_cray2: (<- noin siinä käy...)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

aika kamalaa, että mulla on päinvastainen ongelma kuin monilla muilla. tiedän etten varmasti tule pillittämään. en sitten lainkaan. osaan olla aika kivikasvo, ja mun ilmeistäkään on hankala tulkita, tunnenko mitään. etten vaan vaikuttaisi liian jäykältä ja välinpitämättömältä..

oikeastaan jännittää sekin, että tekeekö kaasot omia juttujaan. toinen kun on ahniinsyvästi rakastunut, ettei meinaa nytkään puhelimeen vastata kun vasta 8 kerran kun soittaa. toisella taas on muutama pieni lapsi, jotka välillä tarvitsevat huomiota. onneksi toisen kaason mies (lasten isä siis) voi hoivailla lapsukaisia sen aikaa, että kaaso saa keskittymistä vaativat hommat pois alta. en halua kuitenkaan orjuuttaa kaasojani, vaan haluan että heilläkin on kiva päivä :) täytyy varmaan ottaa anoppi ns. varakaasoksi, hän kun on niin mukava ja touhukas. toivottavasti anoppi ei vaan pidä puheita, se puheen tulva kestäisi viikon verran :grin:

mutta hyvin mielin tällä hetkellä, ei onneksi ole ihan kamalaa jännitystä vielä..

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tällä hetkellä, häihin 3,5kk, jännittää eniten miten ruokahommat onnistuu...Toinen jännityksen aihe on sää ja kolmas alkoholiin menevien ihmisten käytös :/ Muuten ihan stressittömin mielin, vaikka pukuakaan ei vielä ole :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Oiskohan tää oikea keskustelu tälle, mutta oon nyt vähän peloissani mun mummon käyttäytymisestä häissä. Kun hän on jokseenkin suorasanainen, eikä todellakaan aina sillä positiivisella tavalla. Viimeksi kun kesällä grillasimme niin hän totesi "jos ruoan laittaminen on noin hankalaa, niin parempi laittaa itsensä narun jatkoksi". Nyt pelkään sitten, että kun meillei todellakaan ole häissä juuri mitään perinteistä, eikä miulla valkoista pukua, eikä perusruokaa vaan Tapasta, joka ei varmaan mummon makuhermoille sovellu, että hän marmattaa koko juhlan ajan siitä kun kaikki on "väärin" tai et "miksi sun pitää aina tehdä asiat niin erikoisesti" jne...ja jos tuo alkaa niin miun fiilis on helposti pilalla. Pitää kai sanoa isälle, että pitää mummon aisoissa, etten ainakaan mie pääse kuulemaan sitä marmatusta. Ja kai se pystyy puhumaan sille, että ne on MEIDÄN häät ja MEIDÄNnäköiset. Että on olemassa muitakin tapoja kun se perinteinen. No toivotaan, että mummo osaa unohtaa tuon marmatuksen ja on vaan onnellinen meidän puolesta. Eikä haikaile mun eksän perään ---on se kerran senkin tehnyt silloisen poikaystävän edessä kahvipöydässä X).

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Oiskohan tää oikea keskustelu tälle, mutta oon nyt vähän peloissani mun mummon käyttäytymisestä häissä. Kun hän on jokseenkin suorasanainen, eikä todellakaan aina sillä positiivisella tavalla. Viimeksi kun kesällä grillasimme niin hän totesi "jos ruoan laittaminen on noin hankalaa, niin parempi laittaa itsensä narun jatkoksi".

Anteeksi, varmasti tuossa tilanteessa ko. lausahdus on tuntunut asiattomalta ja on varmasti ollutkin sitä, mutta pakko myöntää, että mummosi tarjosi mulle päivän parhaat naurut. :lol:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mulla häihin aikaa vajaat 2kk ja helposti jännittävänä ihmisenä olen päivä päivältä iloisempi, että sinne on tulossa vaan alle 10 ihmistä (=meidän perheet). Pikkasen stressaan kampausta, kun en ole sitä vielä päättänyt. Meikkiä en juurikaan. Puvun suhteen pelkään, että siitä repeää joku kohta hääaamuna tai että laihdun stressin tai jonkun muun syyn takia ennen häitä vielä sen verta, ettei se enää istu hyvin (onneks on nyöritys antamassa vähän pelivaraa). Hääpäivänä stressaan aikataulua, jossa ei ennen siunaustilaisuutta ole hirveenä pelivaraa.. Että toivottavasti keritään hoitaa kuvaus rauhassa ennen kirkkoa ja että kuvista tulee inhimillisiä (olen tosia epäkuvauksellinen ja näytän mielestäni aina lihavalta kuvissa vaikka olenkin nykyään normaalipainoinen). Sää ei onneksi jännitä, lokakuussa kun sen tietää olevan suurella todennäköisyydellä aika surkea :girl_haha: Sitten jännittää kovasti myös se, että itken hulluna kirkossa. Ei se muuten haittais, mutta kun oma isäni ja miehen isä on tosi jäyhää porukkaa, niin jotenkin niiden edessä vollottaminen tuntuis tosi kiusalliselta.. Ja anoppi ja appi on eronnut kauan sitten ja tää on eka kerta kun ne suostuu samaan tilaan keskenään, toivottavasti se ei aiheuta mitään ongelmia (hääjuhlaan tulee vaan anoppi uuden miehensä kanssa, appi vaimoineen poistuu paikalta kirkon jälkeen, mikä on tosi harmillista, mutta ehkä kuitenkin se "turvallisempi" ratkaisu). Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä: mä pelkään mun isän möläytyksiä. Mä olin kauan sitten sen kanssa mun serkun häissä ja se totesi morsiamen kävellessä alttarille ihan suht kovaäänisesti "Onpa sillä perinteinen lihavan tytön hääpuku". Mä olin ihan shokissa tosta kommentista, mutta ilmeisesti muut ei sitä kuitenkaan häämarssin ansiosta kuulleet. Mä pelkään et se pilaa meidän päivän jollain tollasella yhtä tahdittomalla heitolla. Ei se tahallaan oo ilkee, mutta tosi ajattelematon :girl_cray:

EDIT: Pakko vielä mainita, mitä isäni totesi kerran katsellessani sen kanssa jotain mun lapsuuskuvaa: "Olit tuossa iässä niin ruma, etten olis halunnut omakseni tunnustaa" Että se voi oikeesti möläyttää IHAN mitä vaan sitten häissäkin :hysteric:

Muokattu: , käyttäjä: Calendria

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Oiskohan tää oikea keskustelu tälle, mutta oon nyt vähän peloissani mun mummon käyttäytymisestä häissä. Kun hän on jokseenkin suorasanainen, eikä todellakaan aina sillä positiivisella tavalla. Viimeksi kun kesällä grillasimme niin hän totesi "jos ruoan laittaminen on noin hankalaa, niin parempi laittaa itsensä narun jatkoksi".

Anteeksi, varmasti tuossa tilanteessa ko. lausahdus on tuntunut asiattomalta ja on varmasti ollutkin sitä, mutta pakko myöntää, että mummosi tarjosi mulle päivän parhaat naurut. :lol:

No kyllä tuo on itsekkin pakko pistää nauruksi tuollaiset kommentit! Varsinkin kun mummo itse leipoo karjalanpiirakoita, jotka nekin vaativat aikamoisesti puuhastelua :D . Välillä niin älyttömiä heittoja kyllä, että ei voi kuin nauraa...suurin osa vaan ei siinä tilanteessa oo niitä kivoimpia XD. Ja noiden perusteella voin kyllä kuvitella millaista se pahimmillaan voi häissä olla... varsinkin kun hänet on päällystetty aimolla annoksella katkeruutta!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mua jännittää eniten ihan juhlan sujuminen, ja ihmisten viihtyminen. Meidän häät kun ol lähes kaikille järjestelyihin osallistuville ne ensimmäiset järjestettävät, niin sitä praktiikkaa ei kauheasti ole, miten esim. kaikki tiedotukset hoidetaan, miten ohjelmia juonnetaan tms. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Miua jännittää itse hääpäivässä eniten ehkä se, osaanko rentoutua ja jättää ohjelman ym. muiden hoidettavaksi ja keskittyä itse vaan siihen että menen naimisiin ja meistä tulee aviopari.

Myös sulhasen suku jännittää jonkin verran. Heidän suvussaan ei ole ollut tapana järjestää häitä, ei suuria eikä pieniä, vaan naimisiin on menty oikeastaan poikkeuksetta kahden kesken maistraatissa lounastauolla. Ei siinä ole mitään pahaa, mutta mietin vain sitä miten he suhtautuvat meidän vähän suurempiin häihimme ja yleensä siihen että haluamme juhlia. Hmmh.

Tiedän, ei pitäisi miettiä sitä mitä muut miettivät! :grin:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään