Jump to content
Naimisiin.info

Oliko haikeaa luopua tyttönimestä?


Ei

Recommended Posts

  • Replies 195
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

  • 6 months later...
Guest minä vaan..(Guest)

Mä itkin jo etukäteen vaihtamista sulholle, kun mun sukunimellisiä on 28... en vaan sitten pystynyt vaihtaan nimeä, kun mun nimi on mun koko identiteetin vankka peruskivi  ;D ja suuri ylpeyden aihe... nyt oon onnellinen yhdistelmä sukunimen käyttäjä ja en oo sitä katunut!! meillähän on silti myös SE yhteinen sukunimi... ja veljen kolme villiä poikaa takaa sukunimen jatkumisen.. miksei tietysti tytötkin :) meidän tulevista lapsista tulee sit miehen sukunimen jatkajia (tietysti salaa toivon, että aikuisina vaihtaisivat äidin sukunimelle  ::) *hih* ...muutama sukulainen on muuten tehnyt niin...) Varmaan oon joitain järkyttänytkin valinnalla, mut yleisesti siihen on suhtauduttu kannustavasti... kuten mun äiti... ja isovanhemmat...

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...
  • 3 months later...

Oli haikeaa luopua omasta sukunimestä. Mulla oli erikoinen ruotsinkielinen sukunimi, joka sopi etunimen (sekään ei suomenkielinen) kanssa täydellisesti ja vaihdoin sen tavalliseen suomenkieliseen. Halusin kuitenkin, että ollaan samannimisiä ja vierastin ajatusta, että mies olisi ottanut minun nimen. On tämä vähän ollut sellaista uuden identiteetin hakemista, kun Nyt musta vähän niin kuin tuli suomenkielinen. Uusi sukunimi on kuitenkin kivan lyhyt ja helppo eikä sitä tarvitse tavata niin kuin tyttönimeä.

Link to comment
Share on other sites

Ei kovinkaan haikeaa. En tuntenut tai varsinaisesti tunne vieläkään mitään vahvoja yhteenkuuluvaisuudentunteita sukuuni, joten siltä kannalta ihan sama vaikka nimi muuttuikin. Lisäksi tyttönimeni oli aika ruma (tai ehkä tylsä mieluummin...)  :P Olisivat vain pitäneet sen sinä edeltäjänään (jostain keskiajalta...) niin asia olisi voinut ollakin ihan eri. Aika yleinenkin se oli ja tylsä -nen-päätteinen. Kaimoja oli vaikka joka sormelle, kun etunimenikin on "aika" yleinen.

Uusi sen sijaan on lyhyt, harvinaisempi (sain viimein tyylikkään [email protected]äätteisen spostin sen kaamean [email protected] sijaan  :)) eli ihan jo tuollaisten ulkonaisten syiden perusteella päädyin mieheni nimeen ihan iloisesti. Ja sitten päälle kaikki tunne-ja me-henki ja lastennimi- ja kaikki muut sellaiset syyt niin tyytyväinenhän minä olen.  :)

En kuitenkaan vihannut entistä nimeäni tai varsinaisesti laskenut päiviä päästäkseni eroon siitä, siksi päädyin lopulta hiukan neutraalimpaan vaihtoehtoon.

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...

Halusin omasta nimestäni äkkiä eroon :D En voi sanoa, että olisin vihannut sitä, mutta en tykännyt kun joka paikassa jouduin tavaamaan sen kirjain kirjaimelta ja selittämään onko siitä yksinkertainen vai tupla v...  >:( Vaikka nyt uusi nimeni onkin yhtä harvinainen, saa ihmiset paremmin siitä selvää.. Tosin välillä joutuu sanomaan miten monta uuta ja peetä siinä on  ::) Mutta itse olen tyytyväinen, että sain yksitavuisen sukunimen vaihdettua tuplasti pidempään  ;D

Link to comment
Share on other sites

  • 5 weeks later...

Haikeaa oli! Jo ennen häitä vaihdoin joka päivä päätöstäni oman nimen ja sulhon nimen välillä. Sitten kun se piti ilmoittaa, päädyin sulhon sukunimeen. Kummallakin on kohtuu harvinainen ja kaunis sukunimi, mutta siihen omaan on vaan niin kiintynyt kun siihen on tottunut. Sulholla ei ollut mielipidettä nimiasiaan, halusi kuitenkin itse pitää omansa ja joka tapauksessa lapset (jos niitä joskus siunaantuu) tulisivat hänen sukunimelle. Päädyin tosiaan vaihtamaan, koska ehkä se on sitten myöhemmin kätevämpää, niin että koko perhe on samalla nimellä, ja toisaalta tiesin, että sulho vähän toivoi minun vaihtavan (vaikkei hän sitä myöntänytkään suoraan). Seuraavana aamuna tuli hirveä kriisi nimenvaihdosta, enkä edes itse ymmärrä miksi kun uusi nimi on tosiaan todella kaunis... Nyt olen 2 kk yrittänyt totutella vaihtelevalla menestyksellä. Ehkä sitten jonainain päivänä olen sinut tämän uuden nimeni kanssa!  ;D

Link to comment
Share on other sites

  • 2 years later...
  • 2 weeks later...

Kyllä nimenvaihto voi vähän haikealta tuntuakin. Enää muutama viikko, niin se on edessä. Mutta toisaalta pidän kyllä tulevasta nimestäni, joten en ainakaan huonompaan vaihda. Ihanaa saada yhteinen sukunimi. :) Lisäksi uusi nimeni on puolet nykyistä lyhyempi, mikä on hyvä juttu. Nimmarin kirjoittaminen käy nopeammin. :)

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...