.o.O.o.

Olitko helpottunut?

152 viestiä aiheessa

Olitte seurustelleet, ehkä jo muuttaneet yhteen ja saattoipa jälkikasvuakin olla jo, kun rakkaasi ehdotti kihlautumista, kosi sinua... mitä tunsit? Mikä oli - rehellisesti! - ensimmäinen tunteesi? Ei nyt takerruta lillukanvarsiin, että mikä on kihlausta ja mikä kosintaa tai mikä on päätös avioitumisesta, vaan keskitytään olennaiseen: mikä oli reaktiosi, kun kumppanisi ensimmäistä kertaa halusi, että suhteenne muuttuu ns. virallisempaan eli avioliiton suuntaan (kihlaus/kosinta)? Olitko helpottunut, koska hän on nyt ilmiselvästi lopettanut jahkailun kahden rakkaan välillä? Petyitkö, koska olisit halunnut itse kosia? Joku muu, mikä? :)

(Mitenkähän POLLin tekeminen täällä uudessa pohjassa onnistuu..?)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hienostihan toi polli onnistui :)

Mä laitoin iloinen, vaikka olin varmaan vähän myös helpottunut (sekä ihan vähän pettynyt etten haljennut onnesta). Siis iloiseksi tulin. Olin jo ehtinyt syksyn mittaan miettiä, että aikookohan se ylipäätään kosia ja että koska mahdollisesti.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä olin kauhuissani :D

"En voi sanoa ei kun haluan kuitenkin, mutta miksi ihmeessä jo nyt?!!", ajattelin silloin.. vuoden yhdessäolon jälkeen, edellisestä erosta ihan liian vähän aikaa kuluneena. Hänellekin muistan itkeneeni vielä joku aika taaksepäin, etten ikinä koskaan mene enää naimisiin... Heti kun mieli vähän muuttui että ehkä elämä ei olekaan vielä ohi ja rakkauttakin voi olla olemassa, niin saman tien paukauttaa tuollaisen kysymyksen. Suutuin melkein. Keskusteltiin pitkään sekä kihlauksen että avioliiton merkityksestä ennen myöntävää vastaustani. En voi luvata enää "kunnes kuolema meidät erottaa", mutta naimisiin voin mennä sellaisen ihmisen kanssa joka ajattelee asioista samalla tavalla. Ja näin ollen vastasin myöntävästi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ihka ensimmäinen tunne oli vain totaalinen yllättyminen. Auoin suutani kuin kala kuivalla maalla. :lol: Mies siis onnistui yllättämään aivan täysin. Sitä seurasi liikutus.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Voisi kai sitä sanoa että halkesin onnesta kun itkuunkin pillahdin :rolleyes:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vastasin tulin iloiseksi. Ei meillä varsinaisesti kosittu, mä otin kihlautumisen ensin puheeksi. Sitten ehdotin yks päivä, että käydäänkös ensi viikolla ostamassa ne sormukset ja vastoin odotuksia mies vastasi, että ok. Yllättynytkin siis olin ja tavallaan myös vähän pettynyt, kun ainakin jollain tasolla kai mäkin elättelin toiveita jostain ällöpyllysöpöstely kosinnasta. :lol: Mutta ennen kaikkea ilahduin.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Totaalinen yllättyminen ku mies yhtäkkiä olikin festareilla lavalla yhdessä Jone Nikulan kanssa ja huhuili mua sinne ku oli jotaki asiaa :o Itkuhan siinä tuli ku toinen siä lavalla sit polvistui. Niin ja jännitti aivan vitusti ku ei me ihan yksin siinä tilantees oltu vaan yleisö huusi ja taputti joka puolella :rolleyes:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Hih, oli pakko laittaa tuo muu meillä kun ei kosintaa virallisesti tapahtunut. Mainitsin eräänä syyskuisena iltana että tahtoisin sitten joskus kihlasormukseksi samanlaisen valkokultaisen sormuksen mikä koristi tuolloin minun oikeaa nimetöntä. Herra oli toimelias ja siirsi sen sitten minun vasempaan nimettömään ja hämilläni kysyin että mitä? hä? täh? Tuo päivä oli siis 9.syyskuuta 2006 kun päätimme mennä naimisiin ;)

Heh, miten hauskaa! (btw, meillä on näemmä sama hääpäivä tulossa)

Minä pistin että halkesin onnesta, vaikka kosinta oltiinkin ihan suunniteltu. Se nyt vaan oli niin ihanaa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Iloiseksi varmaan tunsin itseni eniten noista vaihtoehdoista. Ehkä hieman yllättynyt, mutta eniten iloinen. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Voisi kai sitä sanoa että halkesin onnesta kun itkuunkin pillahdin :rolleyes:

SAMA! :P:P

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä vastasin, että tulin iloiseksi. Olin ehkä vielä enemmän yllättynyt, kun en ollenkaan ollut osannut kosintaa odottaa, mutta totta kai se oli iloinen yllätys.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Katsoin vain vastaukset, sillä meillä ei kosittu. ;)

Ihan mielenkiinnosta, kuinka te sitten sovitte naimisiin menosta? Tai siis itse ajattelen tässä yhteydessä "kosinnan" laajasti niin, että jompi kumpi ottaa puheeksi naimisiinmenon tyyliin "mentäiskö naimisiin ensi kesänä?" Ei meilläkään mitään "virallista" kosintaa tapahtunut, mutta naimisiinmenosta kuitenkin sovittiin ja alettiin häitä miettimään.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vastasin että tulin iloiseksi, todellisuudessa olin myös hieman helpottunut kun en olisi jaksanut odotella enää B)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Halkesin onnesta. Tosin se tuli myös yllätyksenä ja olin vähän myös helpottunut koska mies oli jo vuoden verran vihjaillut että mitä jos mentäis naimisiin ja udellut että mitä vastaisin jos kosisi. Olin kyllä jo luopunut ajatuksesta että mies koskaan saisi sitä aikaiseksi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vastasin että tulin iloiseksi, mutta kun tarkemmin ajattelen niin se oli myös helpotusta. Mies oli kuitenkin niin kauan asiasta puhunut/vihjaillut ja sitten "jänistänyt" että olin helpottunut kun hän sitten otti asian tosissaan ja teki sen aloitteen. Taidettiin asiasta aikanaan vähän riidelläkin kun tuntui että mies ei päässyt siitä eteenpäin.... :wacko:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tulin tosi iloiseksi ja onnelliseksi (mutta en kuitenkaan haljennut) kosinnasta, se kun tuli täydellisenä yllätyksenä :) Ajatus olikin kosintahetkellä että "mitä ihmettä nyt tapahtuu", hetki tuntui siis jotenkin epätodelliselta :blink: Tavallaan olin myös helpottunut, sillä olin jo melkein luopunut toivosta että joskus ottaisimme sen ison askeleen eteenpäin suhteessaamme.. Nyt on helpompi suunnitella yhteistä tulevaisuutta myös pidemmälle kun tietää että olemme sitoutuneet toisiimme tosissaan ja vakavasti :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

olin erittäin yllättynyt. :lol: mutta siis erittäin positiivisesti! :P

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Halkesin onnesta. Sen jälkeen muutuin toimeliaaksi ja aloin suunnitella häitä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään