Jump to content
Naimisiin.info

Hymyilitkö matkalla alttarille?


Alya

Recommended Posts

  • 2 weeks later...
  • Replies 401
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Me naurettiin molemmat. Sitä ei voinut hymyilyksi kutsua, sillä molemmat kikatti kuin pahaiset kakarat. Kiitos tästä kuuluu toki parille vieraallemme. (Meillä oli yllättävä ohjelmanumero vihkipaikalle saapumisen ajan. :grin: No lähtipä jännitysainakin, kun vatsat kippuralla autossa naurettiin) Ja sitten se nauru ei millään ottanut loppuakseen... Nauru tarttui pappiin ja vieraisiinkin.

Muokattu: , käyttäjä: Snowdrop
Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Matka alttarille sujui sihteellisen pokerilla naamalla, jännitys vaivasi aika lailla. Asia kuitenkin muttui alttarilla ollessamme. Huomasin mieheni hikoilevan huomattavasti ja helmeilevät hikikarpalot yhdistettynä jännitykseen laikaisivat hirveän tarpeen hihitellä hermostuneesti. Pappiakin alkoi hymyilyttää. Parhaiten ilmeilyni näkee häävideolta.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...
  • 1 month later...

Olin itkenyt jo edellisen vuoden peläten hääpäivän olevan yhtä nyyhkyleffaa, mutta yllättäen en itkenyt koko päivänä vaan nautin täysin siemauksia! Kun kirkon oven aukesivat niin meinasi tulla itku kun vilkaisin itkeviä vieraita, mutta päätin kohdistaa katseeni vain sulhoon jolloin olin yhtä hymyä ja sitä jatkui koko loppupäivän! Monet vieraat sanoivat, että nämä olivat ekat häät joissa sulho itki enemmän kuin morsian:)

Link to comment
Share on other sites

Sisääntulon aikana hymyilin, mutta kun tajusin minne isäni on minua viemässä (tulevan aviomieheni luokse) ja että siinä on sali täynnä rakkaita ihmisiä todistamassa mahtavinta hetkeä elämässämme, meinasin alkaa itkemään ja jouduin muutaman metrin purra huulta aika lujaa... Sitten taas muistin hymyillä ja loppumatka + isästä eroaminen sujui ilman kummempia tunteellisuuksia :D

Link to comment
Share on other sites

Omat mielikuvat on lähinnä jännitystärinästä ja keskittymisestä siihen, etten kompastu hameeseeni, mutta ystävien mukaan mun ilme oli ovesta astuessa niin aurinkoinen ja onnea loistava että ei (kuulemma) montaa kuivaa silmää näkynyt. :grin: Mä en kyllä muista kirkkotilanteessa nähneeni ketään tuttua, tai siis en kai ole uskaltanut penkkeihin katsoa, mutta taas huhu kertoo että olen katsellut kaikkia ja säteillyt hymyä. No, totuus nähdään kun saan kuvat. ;)

Link to comment
Share on other sites

Hymyilin paljon ja leveästi. Yritin ehtiä nähdä mahdollisimman paljon rakkaita ihmisiä. Huomasin sulhasenkin vasta kun isä pysähtyi keskikäytävälle ja sulhanen jo olikin siinä. Mie olisin varmaan vaan hurmiossa kävellyt suoraan alttarille ohi sulhasen ja sitten ihmetellyt, missässenyo? Olin vaan niin innoissani kaikista ihanista ihmisistä, jotka hymyili minulle. Vihkiminen oli ihana.

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...