arvoitus Posted March 17, 2010 Report Share Posted March 17, 2010 Kyllä. Hymyilin koko matka alttarille, alttarilla ollessa ja sieltä poistuessa. Kuten myös koko loppuillan. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Jane2010 Posted July 2, 2010 Report Share Posted July 2, 2010 (edited) Samoin kuin arvoituksella, päivä oli yhtä hymyä Edited July 2, 2010 by Jane2010 Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Nodu Posted July 5, 2010 Report Share Posted July 5, 2010 (edited) Hymyilin, ja vielä pitkään sen jälkeenkin Kun näin sulhasen (mieheni ) kävelevän vastaan käytävää pitkin, suu levisi valtavaan hymyyn ja silmät kostuivat. Se oli vaan niin ainutlaatuista. Edited July 5, 2010 by Nodu Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest GSM Posted July 5, 2010 Report Share Posted July 5, 2010 alttarille kävellessä ei kyllä mun naamalla hymyä nähty olin niin paniikissa. vihkimisen aikana meinasin ruveta nauramaan kun ukko polvistui niin hassusti ja koitin tökkiä sitä kylkeen että selkä suoraksi.. mutta muuten päivä oli yhtä hymyä (luulen että hymyilin kerran ja sitten kun tuuli niin kamalasti niin se hymy jämähti mun nassukalle.....) Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Aahva Posted July 6, 2010 Report Share Posted July 6, 2010 Keskityin niin siihen, etten kompastu puvunhelmoihin, että vakavalla naamalla varmaan mentiin... Liikuttava hetki se kyllä oli. Hymyä rupes tulemaan varmaan siinä ulkona, kun puhallettiin saippuakuplia. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Muhku_ Posted July 20, 2010 Report Share Posted July 20, 2010 Muistaakseni hymyilin, vaikka pelkäsinkin kompastuvani helmaani Äitini ainakin sanoi että olis nyt voinut vähän itkeäkin Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
onneliina Posted July 20, 2010 Report Share Posted July 20, 2010 Nyt alkoi kyllä kans jo ensikesän koitos jännittämään, kun täällä myös tippa silmäkulmassa lueskelen näitä tarinoita.. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Lily of the valley Posted July 23, 2010 Report Share Posted July 23, 2010 Yritin hymyillä, mutta sitten kun näin että isä vieressä itkee ja siskon kyynelkanavat vuosivat täysillä, en pystynyt pidättämään muutamaa kyyneltä. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Tara-Marie Posted July 23, 2010 Report Share Posted July 23, 2010 En hymyillyt, vaan itkin koko matkan, kuten lähes koko vihkimisenkin ajan. Pappi tuli vielä erikseen sanomaan hääjuhlassa, että olipas sinulle herkkä hetki kirkossa. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Cenedra79 Posted July 23, 2010 Report Share Posted July 23, 2010 Yhtä hymyä siitä asti kun ovet avautuivat kirkkosaliin ja näin kaikki ihanat ystävät ja sukulaiset Epäilin ennen vihkimistä, että itkeä tihrustan koko ajan, mutta ei tullut kyyneleen kyyneltä meiltä kummaltakaan. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Fifi Posted July 24, 2010 Report Share Posted July 24, 2010 Hymyilin kuin Hangon keksi Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
sadettajatuiskua Posted July 25, 2010 Report Share Posted July 25, 2010 Kirkon ovien avautuessa meinasi tältä tytöltä lähteä taju justiinsa, mutta onneks oli isoisän käsivarresta ote. Hymyilin kyllä sitten koko matkan kun vaan liikkeelle päästiin Välillä oli vaan pakko katsoa sulhosta pois kun meinasi vähän liikutuksen kyyneleet pyrkiä pintaan. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Densku Posted July 25, 2010 Report Share Posted July 25, 2010 Siinä kun seisoimme isän kanssa ennen kuin lähdimme kävelemään jännitti ihan hirveästi. Sitten isä sanoi että "Smile, you are the star" ja se laukaisi aika paljon mun jännistystä ja hymyilin leveästi ja katsoin kaikkia läheisiä silmiin koko pitkän matkan alttarille asti. Ihana hetki <3 Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
juillet Posted July 25, 2010 Report Share Posted July 25, 2010 Hymyilin, vaikka kyllä vähän liikutuinkin Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Isolde Posted August 6, 2010 Report Share Posted August 6, 2010 Hymyilin kuin hangonkeksi. Samoin sulhanen säteili koko vihkitoimituksen ajan. Kumpaakaan ei itkettänyt ollenkaan. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
morsian 07/10 Posted August 12, 2010 Report Share Posted August 12, 2010 Olin yhtä hymyä koko matkan, samoin kuin sulhanen, joka käveli minua vastaan:) Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Milkkiss Posted August 12, 2010 Report Share Posted August 12, 2010 Mielestäni hymyilin koko matkan, hiukan väkinäisesti kylläkin. Suupieletkin muka meinasi jo alkaa värisemään. Videolta jälkeenpäin katseltuna ilmeeni oli kuitenkin melko tavallinen, ei erityisen hymyinen muttei nyt surullinenkaan. Tämä ehkä vähän näin jälkeenpäin harmittaa, kun olo oli kuitenkin niin onnellinen! Kirkosta poistuessa kyllä oli videollakin nähtävissä leveä hymy! Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Lakme Posted August 13, 2010 Report Share Posted August 13, 2010 Ei mitään käsitystä. Meillä tuli muutoksia suunnitelmiin 5 minuuttia ennen alttarille kävelyä, joten en todellakaan tiedä ilmeistäni. Toivottavasti hymyilen, enkä näytä kovin jännittyneeltä. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
eimi Posted August 13, 2010 Report Share Posted August 13, 2010 en hymyillyt, koko meno ja tulo matkan olin hyvin vakava, itkua niellen Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Johanne Posted August 15, 2010 Report Share Posted August 15, 2010 Kyllä. Hymyilin ja nautiskelin sydämeni kyllyydestä. Siinä vaiheessa ei jännittänyt enää pätkääkään. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Yvory Posted August 16, 2010 Report Share Posted August 16, 2010 Yritin hymyillä, jänskätti kyllä niin paljon ja ihan loppuvaiheessa oli päästä liikutuksen kyynelet. Mutta kuvista pitää tarkistaa että oliko se lähempänä hymyä vai irvistystä. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
hepana Posted August 16, 2010 Report Share Posted August 16, 2010 Itsellä ei ole mitään käsitystä asiasta, mutta kavereiden mukaan näytin "tyyneltä ja onnelliselta." Tosiasiassa mua jännitti niin paljon, että naama alkoi nykiä jotenkin hassusti siinä vihkijän puhetta kuunnellessa! Ihan kuin olis ollut elohiiri kummassakin silmässä ja suupielessä samaan aikaan. Itkenyt en vihkimisessä (ihme kyllä) yhtään! Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Mrs M. Posted August 16, 2010 Report Share Posted August 16, 2010 Alkumatkan hymyilin siihen asti kun vaihdoin isän käsipuolesta sulhasen viereen ja huomasin kuinka koko eturivi on yhtä itkukuoroa! :girl_cray: :girl_cray: Miehen sukulaiset ei liikutu niin että vähän silmäkulma kostuu, vaan itkevät ihan täysillä. Tuo on tarttuvaa. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Suziel Posted August 16, 2010 Report Share Posted August 16, 2010 Kyllä hymyilin koko matkan ja kirkko-osion taisin koko hääpäivän olla yhtä hymyä Eikä jännittäny yhtään Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Cressie Posted August 29, 2010 Report Share Posted August 29, 2010 Hymyilin kuin pieni aurinko! Luulin liikuttuvani, mutta ei mitään sellaisia tunteita ollut mailla halmeilla. Mulla oli vain mahtava fiilis. Varsinkin sen jälkeen, kun ukko-kulta sanoi tahdon. Quote Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.