Raportoi Share Kirjoitettu March 28, 2008 Tuossa vaiheessa muisti kyllä hymyillä vielä.. mutta sitten se häävalssi :D Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu April 8, 2008 (muokattu) Me naurettiin molemmat. Sitä ei voinut hymyilyksi kutsua, sillä molemmat kikatti kuin pahaiset kakarat. Kiitos tästä kuuluu toki parille vieraallemme. (Meillä oli yllättävä ohjelmanumero vihkipaikalle saapumisen ajan. No lähtipä jännitysainakin, kun vatsat kippuralla autossa naurettiin) Ja sitten se nauru ei millään ottanut loppuakseen... Nauru tarttui pappiin ja vieraisiinkin. Muokattu: April 8, 2008, käyttäjä: Snowdrop Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu April 14, 2008 Mulla alkoi hihitys autossa matkalla kirkkoon, jatkui koko matkan alttarille (ja tarttui ainakin anoppiin), lakkasi vihkimisen ajaksi ja alkoi taas kun kävelimme alttarilta pois. Eli aika hysteerinen olo oli! Mutta onnellinen. Muistan jopa kaiken! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu April 30, 2008 Matka alttarille sujui sihteellisen pokerilla naamalla, jännitys vaivasi aika lailla. Asia kuitenkin muttui alttarilla ollessamme. Huomasin mieheni hikoilevan huomattavasti ja helmeilevät hikikarpalot yhdistettynä jännitykseen laikaisivat hirveän tarpeen hihitellä hermostuneesti. Pappiakin alkoi hymyilyttää. Parhaiten ilmeilyni näkee häävideolta. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu June 24, 2008 Olin pelkkää hymyä alttarille astellessani isän saattamana. Oli ihanaa päästä oman kullan luo. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 29, 2008 Olin itkenyt jo edellisen vuoden peläten hääpäivän olevan yhtä nyyhkyleffaa, mutta yllättäen en itkenyt koko päivänä vaan nautin täysin siemauksia! Kun kirkon oven aukesivat niin meinasi tulla itku kun vilkaisin itkeviä vieraita, mutta päätin kohdistaa katseeni vain sulhoon jolloin olin yhtä hymyä ja sitä jatkui koko loppupäivän! Monet vieraat sanoivat, että nämä olivat ekat häät joissa sulho itki enemmän kuin morsian:) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 30, 2008 Sisääntulon aikana hymyilin, mutta kun tajusin minne isäni on minua viemässä (tulevan aviomieheni luokse) ja että siinä on sali täynnä rakkaita ihmisiä todistamassa mahtavinta hetkeä elämässämme, meinasin alkaa itkemään ja jouduin muutaman metrin purra huulta aika lujaa... Sitten taas muistin hymyillä ja loppumatka + isästä eroaminen sujui ilman kummempia tunteellisuuksia Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu July 30, 2008 Hymyilin ja itkin, koko piiitkän käytävän yritin pitää hurjaa tunne kuohua poissa, ei onnistunut. itkin onnesta. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 2, 2008 hymyilin, vaikka alux nieleskelin pari kertaa etten ala kyynelehtimään...jännitys katosi heti, kun urut alko soimaan. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 8, 2008 Hymyilin hillittömästi koko matkan Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 8, 2008 Nieleskelin, kunnes näin mieheni koulukaverin kunniavartiossa uudessa hellepuvussa (kokovalkoinen univormu kenkiä myöten.) Alkoi naurattaa, ja nieleskely helpotti! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 9, 2008 Hymyilin ja jopa nauroin alttarilla. Ihana päivä!! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 10, 2008 Yritin hymyillä mutta kyllä meni nieleskelyksi. Joistakin kuvista kyllä näkee, että ainakin jonkin verran hymyilin. Sulhanen ei! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 10, 2008 Taisin hymyillä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 11, 2008 virnistelin kuin vähäjärkinen ihan sumussa koko kävelyosuus muuten Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 12, 2008 ei siinä voinut olla hymyilemättä olihan siellä oma rakas (tuleva) aviomies vastassa :-X Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 13, 2008 Taisin hymyillä, ihan tarkkaan en kyllä muista. Itkuun meinasin tirahtaa kun näin sulkin kävelevän alttarilta mua kohti. Oli niin ihanaa ja herkkää Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 14, 2008 Omat mielikuvat on lähinnä jännitystärinästä ja keskittymisestä siihen, etten kompastu hameeseeni, mutta ystävien mukaan mun ilme oli ovesta astuessa niin aurinkoinen ja onnea loistava että ei (kuulemma) montaa kuivaa silmää näkynyt. Mä en kyllä muista kirkkotilanteessa nähneeni ketään tuttua, tai siis en kai ole uskaltanut penkkeihin katsoa, mutta taas huhu kertoo että olen katsellut kaikkia ja säteillyt hymyä. No, totuus nähdään kun saan kuvat. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 16, 2008 Taisin olla koko matkan aika vakavana, tuijotin kuin lasipatsas alttarille päin kun en pystynyt ketään katsomaan..! Vasta kun mies tuli mua ja isääni vastaan, sain miestäni katsottua ennen kun jatkettiin matkaa alttarille.. Pois lähtiessä taisi kyllä olla jo kasvoilla jotain ilmettäkin!! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 19, 2008 TODELLAKIN! Koko päivä meni hymyssä suin. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 26, 2008 Enpä pystynyt, jos olisin katsonut ketä tahansa silmiin, olisin purskahtanut itkuun.. en tiedä miksi, varmaan tilanne vaan oli niin ainutkertainen. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu August 28, 2008 Hymyilin paljon ja leveästi. Yritin ehtiä nähdä mahdollisimman paljon rakkaita ihmisiä. Huomasin sulhasenkin vasta kun isä pysähtyi keskikäytävälle ja sulhanen jo olikin siinä. Mie olisin varmaan vaan hurmiossa kävellyt suoraan alttarille ohi sulhasen ja sitten ihmetellyt, missässenyo? Olin vaan niin innoissani kaikista ihanista ihmisistä, jotka hymyili minulle. Vihkiminen oli ihana. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu September 1, 2008 Hymyilin! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu September 1, 2008 Kuvista päätellen hymyilin, itselläni ei ole minkäänlaista muistikuvaa koko alttarille kävelemisestä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu September 8, 2008 Hymyilin ja paljon Luulin olevani varsinainen itkupilli, mutta toisin kävi. Myös jännitys hävisi kirkon käytävän päähän astuessa. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.