Air

Pystyitkö rentoutumaan hääpäivänäsi?

35 viestiä aiheessa

Minua jännittää, että stressaan asioita tai säikähdän vastoinkäymisiä hääpäivänä. Siksi haluaisin kuulla kokemuksianne.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä en stressannut itse hääpäivänä juurikaan. Edeltävät päivät kyllä olivat juoksemista, mutta hyvä niin että juhlapäivänä sai vain nauttia. Ilman suurempiä kämmellyksiä olikin mukava nauttia. Hyvissä ajoin valmistelut ja väljä aikataulu hääpäivänä ovat stressittömän morsiamen motot!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Se pystynkö rentoutumaan juhlassa kaiken suunnittelun ja höösäyksen jälkeen jännitti minuakin etukäteen. En kuitenkaan varsinaisesti stressannut hääpäivänä (kaikki järjestelyt oli tehty etukäteen ja hommat delegoitu muille), mutta olin kyllä ennen seremoniaa ja juhlan alkua aika jännittyneessä tilassa. Juhlan aikana kaikki jännitys vähitellen sitten hävisi ja mitä pidemmälle ilta kului, sitä rennompaa ja hauskempaa oli (ja loppuillasta tanssilattialla aivan erityisen hauskaa!). Jännitys oli enemmänkin sellaista yleistä jännitystilaa kuin minkään yksittäisen asian jännittämistä, vaikka saimme kyllä pelätä sadetta ulkoilmaseremoniamme takia aikalailla viime metreille asti.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä koin olevani yllättävän rento koko päivän. Olin asennoitunut niin että yritän nauttia kaikesta ja stressata mahdollisimman vähän. Avainasemassa oli kyllä ehdottomasti molempien perheet, sekä kaasot ja bestman. Luotin heihin kaikkiin täysin, ja pystyinkin rentoutumaan kun uskoin että he hoitavat kaiken ja heillä on homma hallussa. Sanoin myös kaasoille ja bestmanille etukäteen, että oli ongelma tai tilanne mikä tahansa, niin jos he suinkin pystyvät tekemään ratkaisun ja hoitamaan asian kysymättä/kertomatta siitä minulle, niin hyvä. En olisi halunnut mitään ylimääräisiä murheen aiheita tai päätöksentekoa juhlapäivänä. Kaikki sujuikin hyvin, ja turha stressata pienestä aikataulun venymisestä tai mistään muustakaan, ei se päivää pilaa. Vieraat ei todennäköisesti edes huomaa jos joku ei mene ihan suunnitelmien mukaan. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olin ennen häitä aivan varma, etten pystyisi rentoutumaan ja olisin kuin rautakangen niellyt koko päivän. Vastoin kaikkia oletuksia, osasin olla hyvin hetkessä läsnä enkä stressannut juhlan kulusta, keskityin nauttimaan hetkestä. Olinkin sitten hymyileväinen ja rento ja luotin siihen, että äitini tarvittaessa opastaa pitopalvelua ym.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä en jännittänyt enkä stressannut missään vaiheessa hääpäivänä. Mikä yllätti mut koska oon aikamoinen stressipetteri. Ja tosiaan ennen vihkimistä olin vaan ilosella tuulella - jopa siinä määrin että kaasot oli ihan puulla päähän lyötyjä kun olettivat mun olevan jotenkin hermoraunio. Mä vaan vetelin high fiveja ja hengailin  :girl_haha:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mua jännitti juuri ennen vihkimistä, mutta muutoin päivä oli melko stressitön. Aika tuntui kuluvan todella nopeasti. Mies taisi stressata, kun loppuillasta siivoili hieman bestmanin kanssa paikkoja. Meille siis oli tulossa juhlapaikalle pitopalvelun puolesta siivooja seuraavana aamuna...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Pystyin rentoutumaan vihkimisen jälkeen. Eniten jännitti kirkon ovella, mutta kaikki sujui tosi hyvin, eikä sitten todellisuudessa tarvinnut stressata. Pieni stressi tosin tuli illalla hotellissa siitä, saavatko siivousvastaavat paikan kuntoon aamuun mennessä. :) Turha huoli, olivat saaneet!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olin yllättävän seesteinen ja rauhallinen koko päivän. Kirkon ovellakin ajattelin, että hassua, kun ei jännitä hirveästi. Hääjuhlassa oli välillä vähän tukala olo, kun syönnin jälkeen tuntui, että hääpuku puristaa mut ihan luonnottomaan asentoon enkä pysty olemaan rentona, mutta sekin olo meni ohi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Aluksi jännitti, muistavatko kaaso ja bestman kaiken tarvittavan, mutta illan kuluessa jännitys unohtui ja hyvinhän he homman hoitivat. Kannattaa luottaa siihen, että hääpäivänä vastuu on jo siirtynyt itseltä muille.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olin rento aamulla kampaajalla ja meikkaajalla sekä valokuvauksessa. Sen jälkeen jännitin kirkossa ja hääjuhlan alussa. Pidimme sulhasen kanssa pienen tervetuliaispuheen juhlan aluksi, mikä taisi laukaista sekä meidän jännityksen että rentouttaa juhlien tunnelmaa. Suosittelen sanomaan edes muutaman sanan, vaikka "kiitos että tulitte ja tervetuloa" jos ei muuta irtoa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse olin aika rento koko päivän kun tiesin että hommat oli hoidettu jo etukäteen. Iloitsin vaan yhteisestä ihanasta päivästä ja yritin muutenkin ottaa rennolla asenteella mahdolliset vastoinkäymiset ja muutenkin ettei vieraidenkaan tarvitse jäykistellä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olin todella jännittynyt koko viikon ennen häitä ja hääpäivänä jännitti lähinnä kirkko-osuus. Eli pahimmillaan jännitys oli kirkolle matkatessa ja kiemurtelin kauhuissani hääautossa...:D Mutta siinä se jännitys sitten hälveni kirkkotilaisuuden aikana ja itse juhlassa olin rentoutunut ja onnellinen! :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mies jäi vielä hääpaikalle kun lähdin vanhempieni luokse nukkumaan. Soiteltiin illalla ja kun yritin saada unenpäästä kiinni niin yllättäen uni ei tullut ollenkaan. Pyörin ja hyörin kunnes nukahdin kello kolmen jäljestä. Nukuin muutaman tunnin ja nousin ylös. Virtaa oli koko päivälle, mutta kun tulimme yöllä hotellihuoneeseen uni tuli melkein heti... Aamulla olikin vireä olo ja huomenlahjan ja rymistelyjen jälkeen oli mukava lähteä lentokentälle ja reissuun ;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mä koin olevani yllättävän rento koko päivän. Olin asennoitunut niin että yritän nauttia kaikesta ja stressata mahdollisimman vähän. Avainasemassa oli kyllä ehdottomasti molempien perheet, sekä kaasot ja bestman. Luotin heihin kaikkiin täysin, ja pystyinkin rentoutumaan kun uskoin että he hoitavat kaiken ja heillä on homma hallussa. Sanoin myös kaasoille ja bestmanille etukäteen, että oli ongelma tai tilanne mikä tahansa, niin jos he suinkin pystyvät tekemään ratkaisun ja hoitamaan asian kysymättä/kertomatta siitä minulle, niin hyvä. En olisi halunnut mitään ylimääräisiä murheen aiheita tai päätöksentekoa juhlapäivänä. Kaikki sujuikin hyvin, ja turha stressata pienestä aikataulun venymisestä tai mistään muustakaan, ei se päivää pilaa. Vieraat ei todennäköisesti edes huomaa jos joku ei mene ihan suunnitelmien mukaan. :)

Komppaan näitä ajatuksia. Kaasoilla ja bestmanneilla oli onneksemme kirkkaana mielessä se ajatus, ettei hääparin tarvitse hoitaa mitään järjestelyjä enää hääpäivänä, vaan silloin kaasot ja bestmanit hoitaa homman. Me saatiinkin sitten sulhasen kanssa vaan nauttia ja keskittyä olennaiseen. Tärkeää mun mielestä on kans myös asennoitua niin, ettei haittaa jos kaikki ei mene suunnitellusti. Ennen vihkimistä jännitti kyllä hääautossa istuessa :D Juhlissa ei ollut jännitystä havaittavissa. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse pyrin nauttimaan hääpäivästä, ja suurimmaksi osaksi onnistuin. Pappi meinasi tosin myöhästyä, joten silloin tuli ainoat paniikin hetket :D Myös alttarille kävely oli sellainen tilanne, jolloin en hallinnut omia tunteitani. Itku tuli :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

En stressannut hääpäivänä ollenkaan, mutta kirkossa kyllä jännitti hieman. Muuten olinkin vain valtavan onnellinen koko päivän ja kaikki menikin paremmin kuin hyvin. Tosin täytyy myöntää, että en stressannut häistä oikeastaan etukäteenkään. Asiat hoidettiin hyvissä ajoin, hääpaikaksi valittiin ennalta hyväksi tiedetty paikka ja sitä kautta tuli niin ruuat, kattaukset kuin juomatkin. Välillä kyllä mietin, olenko unohtanut jotain oleellista, kun en edes juurikaan stressannut. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Aamulla jännitti tosi paljon, mutta meikissä ja kampauksessa jännitys vaihtui iloiseen odotukseen, ja pystyin ihan hyvin rentoutumaan siitä eteenpäin. :) Toki kelloa tuli vilkuiltua juhlassakin välillä, että kuinka pysymme noin-aikataulussa. Minkäs kontrollifriikki luonteelleen mahtaa :grin:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Aamulla enemmänkin stressasin kuin jännitin, koska saimme vasta puolilta päivin juhlapaikan koristelua varten käyttöömme. Ensiksi aamulla kävin meikissä ja hiustenlaitossa. Sieltä suoraan juhlapaikalle avaimia vastaanottamaan ja järjestelemään. Kun suurin osa oli valmiina, poistuin kaasojen kanssa pukeutumaan. Ehdimme vielä takaisin juhlapaikalle kolmeksi, kun vieraat alkoivat saapua hieman ennen neljää. Olimme siis ennakkoon käyneet maistraatissa, joten juhlapaikalla juhlan alussa otimme enää vain onnittelut (kättely) vastaan. Tämän jälkeen istumaan omille paikoille, niin kaikki oli hyvin. Sitten en enää stressannut yhtään. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kyllä, yllättävän vähän jännitti! Kirkossa hieman ja juhlapaikalla sitten kun pidettiin tervetuliaispuhe/sanat mutta ei muuten... Ainiin häävalssi hieman :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Itse pystyin rentoutumaan hääpäivänä mieleltäni ja kaikki meninkin aikalailla huoletta :) Minulla oli kuitenkin kunnon stressivatsa viikon ennen ja jälkeen häitä, joten sellainen kevyt huono olo oli välillä hääpäivänäkin :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Häitä edeltävät päivät jännitin paljon, mutta hääpäivänä se ohittui ja pystyin rentoutumaan :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Todellakin pystyin!
Meillä oli niin toimiva party planning commitee, ettei mitään rajaa. Siskoni ja kaasoni pitivät huolta, että asiat rullasivat koko ajan taustalla kuten pitikin. Sen lisäksi cateringhenkilökunta oli aivan mieletön ja katsoivat kaiken ruokailujen aikana omaksi vastuukseen. Tähän vielä päälle muut läheiset, jotka tarvittaessa lykkäsivät jäitä ja juomia esille, niin meillä oli aivan huippu oltavat! 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Pystyin! Painettiin järjestelyiden suhteen min. 12 tuntisia päiviä suhasen ja seremoniamestarin kanssa torstaina ja perjantaina ja olin päättänyt, että nyt on kaikki järjestelyt tehty, mitään ei ole enää lauantaina tehtävissä, sitten homman on rullattava omalla painollaan ja enää ei oteta mistään stressiä. Hääaamuna olin laittanu kellon soimaan seiskalta (ihan niin pitkään en saanut jännitykseltä nukuttua), ja päivä lähti erittäin seesteisesti käyntiin: Syötiin sulhasen kanssa rauhallisesti aamupalaa, katottiin vähän telkkua... Ja samalla linjalla päivä jatkui. Ajoittain oli kyllä vähän muurahaisia pöksyissä ja perhosia vatsassa (sellasia jänskätysoireita siis). Mutta ihanasti pääsin rauhoittumaan ennen vihkimistä, kun köpöteltiin kaason kanssa kaksin vossikalla (no okei kuski oli kuskin pukilla) kiertoreittiä 30 minuuttia vihkipaikalle ja juteltiin niitä näitä tyttöjen juttuja (ihanaa morsian-kaasoaikaa). Aivan ajottain stressasin tietyistä aikatauluasioista, mistä välittömästi soimasin itseäni. Pääosin olin kyllä tosi rento ja pystyin nauttimaan ihmisistä, ohjelmasta ja tarjoilusta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kyllä. Olin suunnitellut ja valmistellut kaiken mahdollisimman hyvin, ettei mitään "hommaa" tai kytättävää jäänyt "häiritsemään". Suunnitellussa aikataulussa mentiin jopa lähes minuutilleen, vaikka homma eteni omalla painollaan jne. Meillä oli huiput avustajat ja heidän kanssaan oli myös asiat käyty läpi etukäteen. Apua saatiin myös pyytämättä muiltakin, iltapala esim. vain ilmestyi pöytään. :D Tunnelma oli halutun rento :)

 

Ennen valokuvausta jännitti kyllä, kun nähtiin ensimmäisen kerran (tuota samaa, mistä Raitaa kirjoitti) ja juhlapaikan moka kasvisannosten kanssa harmitti, mutta mikään ei kyllä pilannut/häirinnyt päivää.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään