Jump to content
Naimisiin.info

Sukunimivalintanne (yhdistetty)


Ella

Recommended Posts

  • Replies 290
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Miehelle tuli minun sukunimeni joka on harvinainen ja suojattu.

Kuinkahan mones kerta tämä on kun tällä palstalla tätä toistetaan, mutta menköön vielä kerran:

Nykyään kaikki nimet nauttivat samanlaista suojaa eli erikseen suojattuja nimiä ei ole. Kaikki sukunimet ovat suojattuja!

Link to comment
Share on other sites

Guest sekameteli

Molemmat pidettiin omat nimemme. Oma nimeni on kohtuullisen harvinainen ja pidän siitä kovasti, miehellä taas yksi Suomen yleisimmistä nimistä. Lisäksi etunimeni ja miehen sukunimi olisivat kuulostaneet joltain tyttökirjojen päähenkilöltä. Kun mieskään ei ollut halukas vaihtamaan nimeään, oli päätös sillä selvä. Tästä ei tarvinnut sen kummemmin keskustella eikä ole kaduttanut tippaakaan.

Link to comment
Share on other sites

Molemmat nimemme ovat ihan perinteisiä suomalaisia nimiä, eikä kumpikaan ole kauniimpi tai harvinaisempi kuin toinen. Siksipä arvomme, kumpi nimi tuleville lapsillemme annetaan. Jos miehen nimi voittaa, otan melko varmasti sen. Jos minun nimeni voittaa, mies melko varmasti pitää omansa. Mutta mitään päätöksiä ei ole vielä tehty, saas nähdä miten käy. Tietysti ihanteellisinta olisi, että koko perheellä olisi sama nimi.

Link to comment
Share on other sites

Blah, mä en tiedä, häihin on aikaa kuukausi. Silloin kun naimisiinmenosta päätettiin niin olin sillä kannalla että miehen nimi tietysti (kuitenkin olen sen verran perinteinen ja haluan että lapsilla on isänsä nimi ja koko perheellä sama nimi). Ajatus kaksoisnimestä kuitenkin mietityttää vaikka kaikki joille olen asiasta puhunut kiljuvat että "Älä ota, ne on niin pitkiä ja hankalia!". Nimeni olisi siis tyyliä Maija Mäntynen-Tikka. Omaan nimeeni mulla ei kyllä ole mitään sidoksia, ainoat tuntemani samannimiset ovat isäni ja siskoni, isän isä kun kuoli nuorena eikä siihen puoleen sukua ole tullut pidettyä mitään yhteyttä. Äh. Tehokasta miettimistä vielä tää viimeinen kuukausi...

Link to comment
Share on other sites

Meidän valintamme periaatteessa olisi ollut tuo yhteinen itsekeksitty uusi nimi, mutta kun ei keksitty sopivaa häihin mennessä, pidettiin molemmat omat nimemme. Jos jossain vaiheessa keksimme hyvän uuden sukunimen, saa sen luonnollisesti koko perheemme eli minä, mies ja kaksi lastamme. Lasten tämänhetkisen sukunimen määräsi ensimmäisen lapsemme sukupuoli, jos olisi tullut poika, olisivat lapset saaneet minun sukunimeni, mutta kun tuli tyttö, ovat he isänsä sukunimisiä.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Nimenvaihdos on edessä. Omani on tavallinen ja yleinen, mieheni harvinainen, mutta en todellakaan vaihda nimeäni sen vuoksi. Se nyt vaan on aina tuntunut itsestäänselvältä :D Yhdistelmä ei tule kysymykseenkään, eikä sukunimeni ole yhtä kaunis kuin sulhaseni :) Ja saavathan mahdolliset lapsetkin saman nimen.

Link to comment
Share on other sites

Molemmat pitävät omansa, koska olemme niin kiintyneitä ja vahvasti identifioituneita omiimme. Lapset saavat sitten miehen nimen, koska kyllä ihmiset muutenkin tietävät, kuka niiden äiti on. :girl_smile: Nimiasiasta keskusteltiin pitkään ja hartaasti, koska miehelle oli aluksi hyvin tärkeää, että olisi yhteinen nimi. Minä taas olin aina ollut sitä mieltä, että olen valmis harkitsemaan nimen vaihtamista, mutta tuskin sitä kuitenkaan vaihdan, ja mikäli minä harkitsen, niin sitten pitää miehenkin harkita minun nimeni ottamista. Päädyimme sitten (aika odotetusti) omien nimien pitämiseen, ja tuntuu siltä, että molemmat ovat tyytyväisiä.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Perinteisellä kaavalla mennään, eli näillä näkymin otan tulevan mieheni nimen. Kaksoisnimeä en missään nimessä halua, mutta haluan, että olemme samannimisiä. Meillä kummallakaan ei ole hirmu yleinen nimi, joskaan ei mikään harvinaisuuskaan. Vaikka miehen nimi on nen-päätteinen, niin niitä on silti puolet vähemmän (n. 500) kuin omaani ehkä mieheni nimeä harvinaisemman kuuloista nimeä (n. 1000). Mieheni äidin tyttönimi olisi harvinen ja ihan kauniskin, mutta eihän se harvinaisuus ole mikään itsearvo, joten miksi me kummatkin vaihtaisimme nimemme.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Molemmat pitivät omansa.

Olen kaikille ratkaisun ihmettelijöille sanonut, että olisin kyllä halunnut yhteisen sukunimen, mutta mies oli niin jääräpää, ettei suostunut vaihtamaan omaa nimeään :girl_haha: No, rehellisesti sanottuna molemmista yhdistelmistä, siis mun etunimi + miehen sukunimi tai miehen etunimi + mun sukunimi olisi tullut ainakin omaan korvaan aika kamalan kuuloisia.

Miehen mummi sitten totesi sukunimistä kuultuaan, että "mies kelpasi, mutta nimi ei".

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...