Jump to content
Naimisiin.info

Itkitkö häissäsi?


Trio

Recommended Posts

En itkenyt. Muutaman kerran kyllä kostui silmät, mutta itkemiseksi ei mennyt missään vaiheessa. Alttarille kävellessä hymyilytti todella paljon, mutta tunteiden vuoksi hymyilemisestä ei meinannut tulla mitään. Lihakset eivät ihan toimineet, niin kuin halusin. :lol: Hääpäivänä oli muutoinkin todella seesteinen ja onnellinen olo läpi päivän.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 193
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

  • 4 weeks later...

Itkin aivan hirveästi. Parku tuli:

- Vihkimisessä (myös maistraatissa ehtii hyvin itkeä). Hanat aukesivat kun vihkijä aloitti kysymään mieheltä "näiden todistajien läsnäollessa...", omalla kohdallani hyvä että sain vastauksen puristettua.

- Meidän tullessa sisään juhlatilaan missä vieraat odottivat ja näimme heidät ensimmäistä kertaa (samoin he meidät).

- Juhlapuhujan (Pro-Seremoniat) puheen aikana, useaan otteeseen.

- Miehen isoveljen nostaessa onnittelumaljaa

- Istuessani pöydän päähän ja nähdessäni vieraat ja uskomattoman kauniin juhlatilan.

- Pahin kaikista: sopraanon lauluesityksen aikana, peitin kasvoni lautasliinalla ja karjuin ääneen.

- Ja vielä illan päätteeksi appiukon uuden vaimon tullessa juttelemaan meille.

Voi sitä ulinan määrää :girl_haha:. Mutta vastapainoksi nauraa räkätin melkein kaikki ne hetket kun en itkenyt (tasaisen tyyni ja elegantti morsian, I know...).

Link to comment
Share on other sites

  • 2 months later...

Ajattelin ennen häitä että itken varmasti kirkossa, mutta yllättäen en itkenyt, eikä kovin moni muukaan..pappimme piti aikas hauskan vihkimisosuuden nimittäin :D

Mutta sitten kun isäni piti maljapuhetta hääpaikalla, en pystynyt olemaan itkemättä...ja heti perään vollotti äitini ja moni muukin pyyhki silmäkulmiaan..mutta sulhanen pysyi tiukkana. heh. Kaikenkaikkiaanhan itkeminenhän on vain tunteiden purkausta. :-X

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Luulin että oon kova miisu enkä varmana rupea parkumaan, mutta toisin kävi. Kun kävelin isin käsipuolessa kohti alttaria häämusiikin soidessa, niin kyllä piti purra huulta ja silti kyyneliä tipahteli pari.

Ja kun anoppi luki alttarin vieressä oman osuutensa Raamatun tekstistä ja rupesi parkumaan niin että minun äitin piti mennä viereen tukemaan niin sillon kyllä pääsi mullakin märö. Anopin liikuttuneisuus kyllä itketti lähes koko juhlakansaa.

Häävalssin aikana lähes kaikki jostain syystä itki, paitti mie ja mun mieheni. Meillä oli hauskaa, jotenki ei vain itkettäny. :girl_smile:

edit: typo

Muokattu: , käyttäjä: veega
Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

alttarilta tullessa silmät kostui, ei jotenkin itkettänyt mutta oli niin onnellinen olo. kirkon puoliväliin mennessä sain tilanteen hallintaan.

toisen kerran itketti kun lausuin runoa miehelle, ei ois pitänyt antaa muiden puheiden olla ensin, koska ne sai mut jo herkistymään. ois pitänyt lausua se oma runo ensiksi. varmaan moni ei edes kuullut sanoja kun itketti niin.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Mulla alkoi leuka väpättää siinä vaiheessa, kun mieheltä alettiin kysymään, että tahtooko se. Sain kuitenkin pidettyä itseni kasassa, tosin ääni väristen omatkin vastaukseni kajautin ilmoille.

Mutta kun perhe tuli onnittelemaan (maistraattivihkiminen, onnittelut saman tien), niin siskon tullessa kyynelehtien halaamaan aloin itsekin itkemään. Oli se vaan niin ihanaa nähdä läheisten olevan niin onnellisia puolsetamme :-X

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Vastasin, että tirautin pari kyyneltä. Silmät kostuivat siinä vaiheessa kun sisko luki meille apassirukouksen ja sen jälkeen meidät julistettiin aviopuolisoiksi.. Ja sitten vanhemmat tuli onnittelemaan. Olin tuossa vaiheessa niin liikuttunut, että en kyennyt puhumaan heti (eli vastaamaan onnitteluun mitään)...

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
  • 4 weeks later...

En itkenyt, en kirkossa enkä juhlassa, mitä vähän ihmettelinkin jälkeenpäin kun kevään aikana olen hääohjelmia katsoessani märistä vollottanut joka kerta viimeistään siinä vaiheessa kun pari astelee alttarille...

Eipä tainnut mieskään itkeä, ainakaan niin että olisin huomannut.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Pelkäsin tätä ihan hirveesti etukäteen mutta toisin kävi. Kirkossa oli itku tosi llähellä, mutta eipä vaan tullut vaikkakin olin päättänyt ettei haittaa jos näin käy.

Oikeestaan ainoat isommat kyyneleet tulivat onnitteluvaiheessa kun ihanat ihmiset onnittelivat ja halailivat. Kyyneleitä tuli myös vähäsen kun puheita pidettiin, lähinnä mieheni puhe minulle oli NIIN koskettava!!!

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
  • 3 weeks later...

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...